Hyvä suhde hoidettaviin eläimiin helpottaa myös kivun merkkien aikaisessa havaitsemisessa, jolloin hoito voidaan antaa ajoissa.
Naudoille aiheuttavat kipua monet sairaudet, loukkaantumiset sekä erilaiset toimenpiteet. Kivun nopea ja tehokas hoitaminen on tärkeää. Vaikka kipu on elimistölle tärkeä suojamekanismi, siitä on myös paljon haittaa. Hyvä kivunlievitys lisää hyvinvointia ja nopeuttaa sairaiden eläinten toipumista, parantaa ennustetta sekä ehkäisee kivulle herkistymistä.
Sairastuneen eläimen kivun hoidossa nopeus on avainasemassa. Esimerkiksi utaretulehduspotilaan kipua ja tulehdusta on tärkeää lievittää heti sairauden ensimmäisten merkkien ilmetessä. Eläinlääketieteellisen toimenpiteen yhteydessä taas onnistuneen kivunlievityksen tavoitteena on minimoida kipu toimenpidehetkellä ja hoitaa kipua tehokkaasti riittävän pitkään toimenpiteen jälkeen.
Tavoitteena on myös ehkäistä kivulle herkistymistä ja kroonisen kivun syntymistä. Nykyaikaisessa eläinlääketieteessä toimenpiteen aiheuttamaa kipua hoidetaan jo ennen kivuliaan aistimuksen syntymistä usean eri lääkeaineen yhdistelmällä, jolloin lääkityksen kipua lievittävä vaikutus on mahdollisimman tehokas.
Naudoilla kivunhoitoon voidaan eläinlääkärin toimesta käyttää alfa-2-agonisteja, ketamiinia, paikallispuudutuksia, tulehduskipulääkkeitä, opioideja sekä kortikostreroideja. Yleensä eri ryhmien lääkkeitä yhdistetään potilaan hoidossa toisiinsa. Silloin ne tehostavat toistensa vaikutusta ja yksittäistä lääkeainetta voidaan käyttää vähemmän. Lääkityksen teho paranee ja haittavaikutusten riski pienenee.
Tuttu esimerkki tästä on vasikoiden nupoutus rauhoituksessa ja puudutuksessa tulehduskipulääkkeen hoitaessa kipua toimenpiteen jälkeen. Parhaillaan vielä tutkitaan, josko yhdistämällä rauhoitukseen useampaa eri lääkeainetta saataisiin nupoutuksen aiheuttamaa kipua hoidettua entistäkin tehokkaammin.
Sairauden varhaisten merkkien huomaaminen on tärkeää.
Tulehduskipulääkkeen monta tehtävää
Suomessa naudoille on saatavilla useita erilaisia käytännöllisiä, eri tilanteisiin soveltuvia tulehduskipulääkevalmisteita ketoprofeenista, karprofeenista, meloksikaamista ja fluniksiinimeglumiinista. Ne lievittävät kipua, hillitsevät tulehdusta ja laskevat kuumetta sekä ehkäisevät kivulle herkistymistä.
Eläinlääkäri voi määrätä niitä hoitamansa potilaan jatkohoitoon ja myös tiettyjen ehtojen täyttyessä jättää lääkkeitä tilalle tulevien sairastapausten varalle. Hyvä niin, sillä tulehdussairauksien kohdalla kivunhoidon nopeus on tärkeää; mitä nopeammin kipua ja tulehduksen välittäjäaineiden toimintaa saadaan hillityksi, sen tehokkaampaa hoito on ja kivulle herkistyminen vähenee.
Koska tulehduskipulääkkeillä on aina myös mahdollisia haittavaikutuksia, on tärkeää, että niitä käytetään eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Esimerkiksi kaikki lääkkeet eivät ilmeisesti sovi annettavaksi lehmille lähellä poikimista. Samoin, jos potilaalla epäillään olevan juoksutusmahavaivaa tai se kärsii nestehukasta voi tulehduskipulääkkeestä aiheutua vakavia haittavaikutuksia.
Kipulääke edistää tuotoksen palautumista
Myös eläinlääkärin määräämiä varoaikoja on noudatettava. Osalla valmisteista ei ole maidon varoaikaa, mikä helpottaa lypsylehmien lääkintää. Nahan alle pistettävien valmisteiden lisäksi saatavilla on myös suun kautta annettavia valmisteita sekä nyt myös iholta imeytyvä valmiste nuorkarjalle. Lihakseen näitä lääkkeitä ei voi suositella annettavaksi, sillä ne ärsyttävät kudoksia.
Vaikka tutkimusta nautojen kivunhoidosta eri sairauksien yhteydessä on vielä vähän, utaretulehdusten hoidossa tulehduskipulääkkeestä on kirjallisuuden mukaan paljon hyötyä, myös jo lievissä tulehduksissa. Tutkimuksissa kipulääkettä saaneet utaretulehduspotilaat söivät ja lepäsivät sekä märehtivät enemmän kuin lehmät, jotka eivät saaneet kipulääkettä.
Vakavien utaretulehdusten hoitoon tulehduskipulääke yhdistetään jo onneksi melkein aina. Kipulääkityt eläimet voivat paremmin ja syövät ja juovat enemmän. Tämä edistää myös maitotuotoksen palautumista ja voi vähentää solutusta tulehduksen jälkeen.
Myös muiden sairauksien ja loukkaantumisten hoidossa kipulääkityksestä ja tulehduksen lievittämisestä on hyötyä. Vedinpolkemat, poikimavaikeudet, kohtutulehdukset sekä sorkkasairaudet ovat lypsylehmillä varsin tavallisia ongelmia, joihin liittyy voimakasta kipua.
Sorkkasairauksiin liittyy voimakasta kipua.
Kipulääkettä vaikeasti syntyneelle?
Vasikoiden kipua hoidetaan yhä paljon vähemmän kuin aikuisten nautojen, vaikka nuorten eläinten kipuun tulisi tutkimustiedon valossa suhtautua entistä paljon vakavammin. Myös vasikoilla tulehduskipulääkitys voi nopeuttaa paranemista.
Ripulia sairastavilla vasikoilla muuhun hoitoon yhdistetyn tulehduskipulääkkeen on todettu merkittävästi vähentävän kivusta kertovia käyttäytymismuutoksia sekä parantavan kasvua ja hyvinvointia. Tutkimuksessa todettiin, että tulehduskipulääkettä saaneet vasikat joivat paremmin maitoa ja vettä sekä söivät enemmän väkirehua kuin lumelääkettä saaneet vasikat.
Myös erittäin kivuliaiden hengitystietulehdusten yhteydessä tulehduskipulääkkeet ovat tehokas osa vasikoiden hoitoa ja parantavat ennustetta, sillä ne paitsi hoitavat kipua, myös hillitsevät hengitysteiden tulehdusreaktiota.
Tiedetään, että vaikea syntymä altistaa vasikat kudosvaurioille, hapenpuutteelle ja kivulle. Kanadalaisessa tutkimuksessa todettiinkin vasikoiden hyötyvän annoksesta tulehduskipulääkettä syntymän jälkeen. Tulehduskipulääkettä saaneet vasikat toipuivat syntymästä nopeammin, seisoivat aikaisemmin ja joivat enemmän ternimaitoa kuin lumelääkettä saaneet vasikat. Ne myös kasvoivat paremmin ja olivat terveempiä 6 viikkoa syntymän jälkeen.
Vaikean poikimisen jälkeen sekä emä että vasikka voivat hyötyä kipulääkityksestä.
Hoitajan kyky tunnistaa kipu ratkaisee
Kipua voi hoitaa myös muuten kuin lääkkeillä. Mitä paremmin potilas muuten voi, sen enemmän se voi käyttää elimistönsä voimavaroja sairaudesta toipumiseen. Tärkeä osa hoitoa ovat suotuisat, paranemista tukevat olosuhteet sekä hyvä hoito.
Turvallisuuden tunne, hyvät suhteet hoitajaan, näkö- ja kuuloyhteys lajitovereihin sekä kaikenlaisen stressin välttäminen todennäköisesti helpottavat sairaan naudan oloa, sillä tutkimuksissa on todettu ihmispotilaiden kokeman pelon, turvattomuuden ja stressin pahentavan voimakkaasti erilaisia kipukokemuksia.
Tehokkaan kivunlievityksen avain on aina nopeus. Tärkeintä on löytää kivun aiheuttaja ja poistaa se. Mitä paremmin hoitaja kivun ja sairauden tunnistaa, sitä nopeammin hän pystyy puuttumaan hoidossaan olevien nautojen kipuun. Siksi kivun ja sairauden tunnistaminen mahdollisimman pienistä merkeistä on tärkeä taito, jota kannattaa harjoitella.
Normaalisti vasikka venyttelee noustessaan ylös. Esimerkiksi kipu vatsassa voi estää venytykset.
Mitä enemmän tiedämme eläinten kivusta, sen velvoitetumpia olemme sitä ennaltaehkäisemään ja hoitamaan. Nautoja hoitavien ihmisten onkin syytä tietää, mitä kipu naudan elimistössä tekee, miten kipua voidaan lievittää ja miten eri kivunlievitysmenetelmät kipua hoitavat.
Nautojen kivun hoitamista tutkitaan koko ajan lisää ja kivunlievityksen hyödyistä saadaan uutta tietoa. Oman tilan mahdollisuuksista ja haasteista kivunhoidossa kannattaa keskustella oman terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa. Esimerkiksi suunnitelmat nupoutuskivun hoidosta sekä utaretulehduksiin liittyvän kivun lievittämisestä olisi hyvä olla kirjattuna lypsykarjatilan omavalvontaan.
Teksti ja kuvat: Ann-Helena Hokkanen
Kirjoittaja on eläinlääkäri, ELT, Dip ECAWBM-WSEL ja mukana Helsingin yliopiston TERVA-hankkeessa
Lue kivun hoidosta myös helmikuun Nauta-lehdestä 1/2019!