Genomit kertovat kestävyydestä

Lypsykarjan genomitestaus on ollut käytössä Suomessa nyt muutaman vuoden ajan. Genomitestituloksen yhteyttä lehmän kestävyyteen on tutkittu jo aiemmin vuonna 2012 syntyneiden lehmien ikäluokan osalta. Nyt tutkimusta on päivitetty ja laajennettu.


Erot kestävyydessä eri tasoryhmien välillä jatkavat kasvuaan. Matalan genomi-NTM:n saaneista ayrshire-lehmistä enää 31 on lypsyssä, kun korkean genomi-NTM:n eläimistä 62 prosenttia porskuttaa navetoissa edelleen.

Holsteinilla genomitestattujen eläinten määrä on selvästi ayrshireä pienempi, mutta tulokset hyvin samanlaisia. Matalan genomisen NTM-ryhmän eläimistä 72 prosenttia on jo tullut poistetuksi, kun korkean genomisen NTM-ryhmän poistoprosentti on 43.

Mitä piilee kestävyyden takana?

Tutkimusta laajennettiin nyt myös yksittäisiin ominaisuuksiin, joille on laskettu genomiset jalostusarvon ennusteet. Tulokset kertovat, että ayrshirellä parhaiten kestävyyttä ennustaa juuri korkea NTM, mutta myös korkeat genomiset kestävyys-, utareterveys-, hedelmällisyys- ja jalkaindeksit näyttäisivät olevan yhteydessä selvästi parempaan kestävyyteen.

Ehkä hieman yllättäen ayrshirellä erot genomisessa utarerakenneindeksissä eivät ole tässä ikäluokassa olleet yhteydessä kestävyyteen. Korkean genomisen utarerakenneindeksin saaneista ayrshire-lehmistä on poistettu käytännössä yhtä suuri osuus kuin matalan genomisen utarerakenneindeksinkin saaneista.

Tätä ei pidä tulkita niin, että korkea genominen utarerakenneindeksi olisi haitallinen kestävyyden kannalta. Oikeampi tulkinta lienee se, että pelkkä hyvä utarerakenne ei takaa hyvää kestävyyttä.

Myös holsteinilla NTM-taso selittää parhaiten kestävyyttä, mutta erot poistoprosentissa eri genomitasojen välillä ovat hyvin selkeitä myös kestävyys-, hedelmällisyys-, ja terveysindeksien osalta.

Holsteinilla koko- ja lypsettävyysindeksit käyttäytyvät poikkeavasti; eläimet, jotka saivat vasikkana korkeat genomiset koko- tai lypsettävyysindeksit ovat tulleet huomattavasti useammin poistetuksi verrattuna maltilliset keskitason indeksit saaneisiin. Näissä ns. optimiominaisuuksissa ei siis kannata pyrkiä äärimmäisyyksiin.

 

Jukka Pösö, tutkimusagronomi, Faba

Lisää asiaa aiheesta ja kaikki tulokset löydät huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2018!