Testi kertoo, tuleeko vasikasta kestävä lehmä

(Vill du läsa denna artikel på svenska? Du hittar den här.)

Lehmävasikoiden genomitestaaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan, eikä ihme. Muutaman kympin panostuksella saa hyvän ennusteen siitä, millainen lehmä vasikasta on tulossa. Tuorein tutkimustieto kertoo, että vasikalle laskettu genomi-NTM-arvo kuvaa varsin hyvin myös sen tulevaa kestävyyttä lypsylehmänä.


Vasikkana genomitestattuja poikineita lehmiä alkaa nyt olla riittävästi, jotta voidaan tutkia ovatko genomitestin antamat ”lupaukset” eläimen perinnöllisestä tasosta toteutuneet myös käytännössä. Ensimmäinen isompi genomitestattu ikäluokka muodostuu vuonna 2012 syntyneistä lehmistä. Ne ovat parhaassa tapauksessa ehtineet poikia jo jopa neljä kertaa, joten on myös mahdollista tehdä ensimmäisiä johtopäätöksiä eläinten kestävyydestä.

Pohjoismainen genomitesti on jo osoittanut toimivuutensa sonneilla. Genomitestin perusteella on pystytty hyvinkin luotettavasti ennustamaan sonnin tulevia jälkeläisarvosteluja eli sitä, minkälaisia jälkeläisiä sonni tuottaa. Korrelaatiot sonnien genomiarvostelun ja neljä vuotta myöhemmän jälkeläisarvostelun välillä ovat olleet ominaisuudesta riippuen noin 50 - 80 prosenttia.

Naaraiden genomitestaus laajeni vuonna 2012, kun eläinkohtaisen genomitestin hinta putosi merkittävästi VG:n ja Faban ryhdyttyä subventoimaan sitä LD-projektin myötä. Vuonna 2012 Suomessa syntyneitä genomitestattuja ayrshire-naaraita on noin 2000 ja holsteineja vajaa tuhat.

Nyt vuonna 2017 genomitestin hinta on saatu puristettua jo lähelle 20 euroa LD-projektiin kuuluvissa karjoissa. Tavoitteena onkin testata Suomessa vuosittain 25 000 naarasta.

Millaisia lehmiä näistä hiehoista mahtaa tulla "isoina"? Genomitesti antaa hyvän ennusteen.

Kolme tasoryhmää

Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM korostaa kestävyyttä. NTM painottaa nimenomaan niitä ominaisuuksia, joilla on positiivinen yhteys kestävyyteen. Tämän vuoksi onkin erityisen mielenkiintoista tutkia, voiko genomitestitulosten perusteella lasketulla genomi-NTM:llä ennustaa kestävyyttä eli lypsylehmien maidontuotantouran pituutta.

Tutkimuksen aineistona olivat kaikki Suomessa vuonna 2012 syntyneet lehmävasikat, jotka oli genomitestattu joko vasikkana tai hiehona ennen ensimmäistä poikimista. Genomitestitulosten pohjalta laskettiin indeksit yksittäisissä ominaisuuksissa ja niistä muodostettiin eläimelle genomi-NTM.

Genomi-NTM:n perusteella eläimet jaettiin roduittain kolmeen tasoryhmään: matala, keskitaso tai korkea. Mukana olivat vain ne eläimet, jotka ovat aloittaneet maidontuotannon.

Eroa 5000 kiloa – ja lisää kertyy

Eläinten säilymistä karjoissa kuvataan poistoprosentilla, mikä on yksinkertainen ja selkeä mitta eläinten kestävyydestä. Matalan genomi-NTM:n ryhmässä poistoprosentti oli toukokuuhun 2017 mennessä ayrshirellä 55 ja holsteinilla 58. Eli yli puolet matalan genomi-NTM:n saaneista eläimistä oli tullut poistetuksi.

Poiston syytä ei otettu mitenkään huomioon, se on siis voinut olla esimerkiksi heikko terveys, alhainen tuotos, huono rakenne tai hankala luonne. Koska eläin kuitenkin oli jo aloittanut maidontuotannon tilalla, sitä tuskin poistettiin muusta kuin pakottavasta syystä.

Korkean genomi-NTM:n saaneiden eläinten poistoprosentit olivat huomattavasti alhaisempia: ayrshirelehmistä oli toukokuuhun mennessä poistettu 27 ja holsteinlehmistä 32 prosenttia. Matalampi poistoprosentti johtaa automaattisesti siihen, että poikimisia kertyy lehmille enemmän ja sitä kautta myös enemmän maitoa.

Korkean ja matalan NTM-ryhmän väliset erot tutkimusajankohtaan saakka saavutetussa elinikäistuotoksessa (energiakorjattu maitomäärä) olivat ehtineet nousta jo yli 5 000 kilon. Ajan kuluessa erot matalan ja korkean NTM-ryhmän välillä jatkavat yhä kasvuaan.

Tutkimuksen perusteella genomitestaus yhdistettynä kokonaisjalostusarvo NTM:ään antaa hyvän ennusteen siitä, tuleeko vasikasta kestävä lypsylehmä. Monet ovatkin siirtyneet testaamaan kaikki syntyvät lehmävasikat päättääkseen sen jälkeen, mitkä vasikat jätetään itselle ja kasvatetaan lypsylehmäksi saakka.

Vasikan kasvattaminen lehmäksi on kallista, joten noin 20 euron testikustannuksella pystyy säästämään pitkän pennin. Samalla genomitesti antaa tarkempaa tietoa eläimen yksittäisistä ominaisuuksista, mikä puolestaan helpottaa siemennyssonnin valintaa.

Korkea NTM, tuplasti enemmän tuotosta

Osa lukijoista saattaa muistaa vuonna 2014 Nauta-lehdissä olleen artikkelisarjan, jossa ryhmiteltiin kaikki vuonna 2010 Suomessa syntyneet ayrshire- ja holsteinlehmät niiden NTM-tasojen perusteella.  NTM:t oli laskettu eläinten suvun ja niiden omien ensikkolypsykausihavaintojen perusteella.

Vuonna 2010 syntyneiden kestävyysvertailu eri NTM-tasojen välillä näyttää hyvinkin samanlaiselta, kuin pari vuotta nuorempien ja genomitestattujen. Matalan NTM-tason ryhmässä kestävyys on ollut selkeästi huonompi kuin korkean tason ryhmässä. Matalassa ryhmässä noin 90 prosenttia eläimistä on jo poistettu, kun korkeassa ryhmässä noin 30 prosenttia lehmistä jatkaa edelleen tuotannossa.

Erot eri NTM-ryhmien kestävyydessä johtanevat siihen, että korkean NTM:n omaavassa ryhmässä lopullinen keskimääräinen elinikäistuotos on yli kaksinkertainen verrattuna matalan NTM:n ryhmään. Huikea ero!

Jukka Pösö, kehitysagronomi, Faba

*****************************************************

Genomitestaus helpottaa parituskumppanin valintaa

Edullinen genomitesti ja testin ottaminen korvamerkin laiton yhteydessä mahdollistavat jättiloikan jalostussuunnittelussa. Genomitestaus poistaa arvauksen, kun nuoren hiehon perinnöllinen potentiaali saadaan testauksen avulla selville eri ominaisuuksissa.

Genomitestattu hieho saa perimästään arvion indekseinä kokonaisjalostusarvosta (NTM) sekä 39 eri osaominaisuudesta, muun muassa tuotos-, terveys-, käyttö- ja rakenneominaisuuksista. Tämä on huima hyppy, kun verrataan siihen että genomitestaamattomasta hiehosta käytössä on vain ns. odotusarvo, joka on isän ja emän kokonaisjalostusarvon (NTM) keskiarvo. Genomitestauksen myötä hiehojen jalostusarvojen luotettavuus on noussut kaikissa ominaisuuksissa genomitestattujen sonnien tasolle.

Genomitestin tulos on mahdollista saada jo 3 kuukauden iässä, kun lehmävasikat testataan heti syntymän jälkeen. Näin testin tulos on tiedossa hyvissä ajoin ennen hiehon siemennyshetkeä. Genomiset jalostusarvot ovat käytettävissä Faban jalostussuunnittelussa koko skaalalla. Siemennettäville hiehoille nimetään yksilöllisesti sopivin parituskumppani tai löydetään sopivin sonni ominaisuusryhmien avulla.

Genomitestaus nostaa parituskumppanin valinnan aivan uudelle tasolle!

Pirkko Taurén, tuoteryhmäpäällikkö, Faba

Jutun löydät kesäkuun Nauta-lehdestä 3/2017, samoin kuin karjanomistajien kokemuksia genomitestaamisesta!