Vasikka tarvitsee kavereita ja leikkiä

Hyvät suhteet lajitovereihin ja hoitajaan lisäävät nautojen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta ja vähentävät stressiä. Lisäksi ne edistävät leikkiä, joka taas lisää mielihyvää ja kehittää laumataitoja. Erityisesti vasikat leikkivät paljon ja mahdollisuus leikkiä lisää niiden hyvinvointia. Samalla leikki auttaa vasikoita monella tapaa kasvamaan ja kehittymään.


Eläimen hyvinvointi on yksilön ominaisuus ja kuvaa sitä, kuinka eläinyksiö voi ja miten se pystyy sopeutumaan ympäristöönsä. Hyvinvointi voidaankin määritellä eläimen fyysisten ja psyykkisten kokemusten summaksi ja se on siis paljon, paljon muutakin kuin vain kärsimyksen puuttumista. Eläimen kokemat positiiviset tunteet lisäävät hyvinvointia ja vähentävät haitallista stressiä.

Eläinten kokemaa haitallista stressiä kannattaa vähentää, sillä se heikentää vastustuskykyä ja voi altistaa sairastumisille. Lisäksi haitallinen stressi häiritsee kasvua, kehitystä ja tuotosta. Onkin tärkeää kiinnittää huomiota eläinten mahdollisuuksiin kokea positiivisia tunteita.

Hyvät sosiaaliset suhteet ja leikkiminen edistävät nautojen hyvinvointia, sillä ne lisäävät mielihyvää ja parantavat eläinten kykyä kohdata uusia ja haastaviakin asioita. Laumaeläiminä naudoille on tärkeää osata toimia laumassa ja kokea olonsa turvalliseksi. Naudat myös solmivat tiiviitä ystävyyssuhteita, jotka voivat kestää eliniän.

Ensimmäinen leikkikaveri on oma emä.

Leikki on tärkeää

Pitkää ajateltiin, että eläimet eivät koe tunteita ja että leikkiminen on eläimille vain tapa viettää aikaa ja tuhlata energiaa. Nykyään kuitenkin tiedämme eläinten kokevan negatiivisia kuin positiivisiakin tunteita. Tiede on osoittanut, että leikkiminen on eläinten hyvinvoinnille tärkeää, vaikka kaikkia leikin merkityksiä ei vielä tiedetä. Leikki onkin erittäin yleistä; lähes kaikkien eläinlajien on todettu leikkivän, myös lintujen, kalojen ja matelijoiden.

Varsinkin nuoret eläimet leikkivät, vaikka ne leikkiessään kuluttavat paljon energiaa ja ovat suuremmassa vaarassa loukkaantua tai joutua petojen saaliiksi. Lajien kehityksessä ei ole ollut varaa suosia tarpeetonta käyttäytymistä, eikä nuorilla eläimillä edes ole ylimääräistä energiaa tuhlattavaksi. Leikki onkin ollut evoluutiossa tärkeää. Leikkivät eläimet ovat saaneet paremmat valmiudet selvitä elossa, löytää ruokaa ja jatkaa sukuaan.

Ympäristöä on tärkeää tutkia.

Leikkiminen on hauskaa

Leikki itsessään on arvokasta, sillä se tuottaa mielihyvää. Eläimet leikkivät, koska se on hauskaa. Leikillä on myös paljon muita tärkeitä tehtäviä. Se on käytöksenä yllätyksellistä, yliampuvaa ja liioiteltua, eikä tilanteeseen nähden aina täysin tarkoituksenmukaista. Siitä ei myöskään ole näennäisesti eläimelle hyötyä juuri sillä hetkellä. Leikkiä on hyvin monenlaista ja se on toistuvaa, mutta ei kuitenkaan stereotyyppistä käyttäytymistä. Leikkivä eläin on epäsymmetrinen eikä täysin hallitse liikeratojaan.

Leikki tarttuu; kun yksi aloittaa, muut liittyvät mukaan. Erityisen mielenkiintoista eläinten leikkimisessä on se, että leikki tarttuu myös eri eläinlajien välillä: esimerkiksi koirat voivat leikkiä nautojen kanssa.

Nelijalkaisilla eläimillä on oma tyypillinen leikinaloitusasento, jossa eläimen takapää on etupäätä korkeammalla ja pää alhaalla. Tämä ”yleiseläimellinen” ilmiö on erityisen selvä koirilla, ja myös ihminen voi saada eläimen leikkimään kumartumalla eteen, nojaamalla käsiään koukistettuihin polviin ja heiluttamalla päätään alhaalla. Vasikoiden leikkiin liittyy myös tietty ääni, ”bäääää-ooocckkk” mylvähdys, jota voi kuulla usein leikkiviä vasikoita katsellessaan.

Leikki on tarttuvaa. Kuvikkeiden lisääminen saa usien aikaan leikkiä.

Aina ei leikitä

Leikin merkitystä erityisesti nuorten, kasvavien eläinten kehitykselle ja hyvinvoinnille on alettu ymmärtää ja korostaa yhä enemmän. Leikkiin tarvitaan tilaa, energiaa, stressitön olo ja lajitovereita, joiden kanssa leikkiä. Eläimen on myös oltava suhteellisen terve, jotta se leikkii.

Leikki onkin uusimpia kotieläinten hyvinvoinnin tutkimuksessa käytettäviä mittareita, ja vasikoiden leikkimistä on viime vuosina tarkkailtu mm. erilaisten olosuhteiden, nupoutuksen, vieroituksen ja ruokintaan liittyvien tutkimusten yhteydessä eri puolilla maailmaa.

Tiedetään, että aliravitsemus, sairaus, stressi, ahtaus, nälkä tai esimerkiksi nupoutuksen jälkeinen kipu vähentävät tai estävät kokonaan vasikoiden leikkimisen. Hoidolla ja olosuhteilla on suuri merkitys leikin onnistumiselle. Juoksuleikit vaativat tilaa ja pitävän alustan. Sosiaalista leikkiä varten tarvitaan kavereita. Ympäristössä täytyy myös olla sopivasti virikkeitä, kuten kuivikkeita.

Energiaa tarvitaan myös. Esimerkiksi mitä paremmin vasikka syö kiinteää ruokaa, sen paremmin se jaksaa leikkiä vieroituksen jälkeen. Vasikan täytyy myös tuntea olonsa turvalliseksi, jotta se uskaltaa leikkiä. Lisäksi leikki on patoutuvaa toimintaa, eli eläimet, joita on estetty leikkimästä, leikkivät enemmän saadessaan siihen taas tilaisuuden.

Juoksuleikit kehittävät vasikan elimistöä.

Leikkiä on monenlaista

Vasikat alkavat leikkiä pian syntymänsä jälkeen. Ensin leikitään emän seurassa ja kanssa, myöhemmin toisten vasikoiden. Myös yksin pidetyt vasikat koettavat leikkiä. Leikkiä voi vasikoilla havaita usein, mutta koska ne leikkivät kerrallaan vain lyhyen ajan, vuorokaudesta leikkiin käytetyn ajan osuus on kuitenkin pieni.

Eniten leikkiä esiintyy 2-3 kuukauden iässä. Vasikkalaumassa joku aloittaa leikin ja pian muut seuraavat esimerkkiä. Leikkimisen voi laukaista ympäristön muutos, esimerkiksi uudet esineet tai ruuan ja kuivikkeiden jako. Usein myös ilta on leikille otollista aikaa.

Eri eläinlajit leikkivät eri tavoin. Vasikoille tärkeitä leikin osa-alueita ovat liikunnallinen ja sosiaalinen leikki sekä ympäristön ja uusien asioiden tutkiminen. Lelut kiinnostavat vasikoita melko vähän, kun taas esimerkiksi porsaat ja kissanpennut pitävät leluista kovasti. Vasikat kyllä tutkivat ja ihmettelevät varsinkin uusia leluja, mutta varsinaista leikkiä niillä harrastetaan harvoin. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että yksin pidettyjen vasikoiden leikkiminen kaksinkertaistui, kun karsinaan laitettiin karjaharja, huvitutti ja kaksi suulla tutkittavaa asiaa.

Vasikat leikkivät siis paljon juoksuleikkejä, laukkaavat, vaihtavat nopeasti suuntaa, hyppivät, puskevat leikkimielisissä tappeluissa sekä hyppivät toisiaan. Lisäksi ne tutkivat asioita ja esimerkiksi puskevat kuivikkeita ja karsinan rakenteita. Tarve tällaiseen leikkiin on helppo ymmärtää, kun ajatellaan millaisia eläimiä naudat ovat: lauma- ja saaliseläimiä.

Uusien asioiden tutkiminen opettaa, kuinka hankaluuksista pysytään erossa.

Leikki opettaa

Vasikat eivät leikkiessään siis käytä aikaansa turhaan. Voi sanoa, että leikki opettaa vasikoille kuinka hankaluuksista päästään eroon, kun taas ympäristön tutkiminen opettaa kuinka niistä pysytään erossa. Leikki kehittää fyysisesti kehoa, kuten sydäntä ja verenkiertoelimistöä, luita ja lihaksia sekä tasapainoa. Juoksuleikit kehittävät kykyä paeta. Tämä on ollut saaliseläimille lajinkehityksessä hyvin tärkeää.

Leikkiessään vasikat myös opettelevat hallitsemaan tunteitaan, kohtaamaan uusia asioita sekä kommunikoimaan lajitovereiden kanssa. Tämä on tärkeää laumassa toimimisen kannalta. Myös muita aikuisena tarvittavia tärkeitä taitoja harjoitellaan. Sonnivasikat esimerkiksi leikkivät enemmän puskemiseen ja astumiseen liittyviä leikkejä kuin lehmävasikat.

Erityisesti leikin varjolla harjoitellaan kehonkielen käyttöä. Leikkitappelut opettavat nopeasti, miten toista uhkaillaan, kuinka kovaa saa puskea ja miten häviöllä oleva voi osoittaa, että ei halua enää jatkaa tappelua. Naudat oppivat paljon myös ottamalla mallia. Matkimalla isompia eläimiä opitaan esimerkiksi toimimaan uudessa ympäristössä sekä syömään uutta ja outoa ruokaa.

Leikki opettaa vasikoita kohtaamaan uutta, suhtautumaan rauhallisesti yllättäviin asioihin sekä käsittelemään negatiivisia tunteita ja sietämään stressiä. Vasikkakarsinaan ilmestynyttä uutta asiaa, kuten ämpäriä, arastellaan ensin ja tutkitaan sitten yhdessä, kun porukan rohkein on ensin kokeillut, ettei ämpäri pure. Kun jännitys uudesta asiasta helpottaa, sitä yleensä vielä puretaan juoksemalla hetki porukalla. Näin leikki auttaa tunteiden säätelyssä.

Uusi asia aiheuttaa aluksi hämmennystä.

Hyvät suhteet hoitajaan

Leikkimällä vasikoiden kanssa voi parantaa suhdettaan niihin ja lisätä niiden turvallisuuden tunnetta, sekä vähentää eläinten stressiä käsittelytilanteissa. Kesyt vasikat leikkivätkin mielellään ihmisen seurassa imemällä sormia, puskemalla ja juoksentelemalla ihmisen ympärillä.

Seurustelu ja leikkiminen vasikoiden kanssa on järkevää myös siksi, että silloin huomaa eroja vasikoiden käytöksessä ja tavoissa suhtautua elämään. Nautojen persoonallisuuksissa on eroja. Vasikoissa on rohkeampia ja arempia; toiset seurustelevat mielellään ihmisten kanssa, toiset haluavat pitää suhteen ”ammatillisena”, vaikka eivät ihmistä pelkääkään. Tämä on hyvä ottaa huomioon. Arka vasikka tarvitsee erityishuomiota kesyyntyäkseen ja liian rajusti ihmistä puskeva vasikka on parasta hellästi, mutta päättäväisesti palauttaa ruotuun ennen kuin se kasvaa.

Kesyt vasikat leikkivät mielellään ihmisen kanssa.

Leikki kertoo olosuhteista

Eläinten keskinäisiä suhteita kannattaa tarkkailla. Liian suuret kokoerot vasikkaryhmässä aiheuttavat haitallista stressiä. Tämä voi johtaa siihen, että pienimmät eivät uskalla osallista rajuimpiin leikkeihin ja esimerkiksi tutista taistellaan. Tällöin kannattaa miettiä, voisiko vasikat ryhmitellä uudelleen.

Leikkikäyttäytymistä voi siis käyttää paitsi vasikoiden hyvinvoinnista kertovana mittarina, myös apuna tilalla päivittäin vasikoita hoitaessaan. Jos kuivikkeiden lisäämisen jälkeen kaikki muut vasikat karsinassa leikkivät, mutta yksi kyyhöttää nurkassa, on sen vointi syytä tarkistaa. Yleensä se on merkki vammasta tai sairaudesta.

Vasikoiden leikki kertoo myös olosuhteista. Jos vasikat lähtevät juoksemaan keskenään, mutta joutuvat lopettamaan liukastumisten takia, lattia on liian liukas. Liukkaus estää myös hyppimistä ja kehonhoitoa ja altistaa loukkaantumisille. Kannattaa pohtia, saako liukkautta vähennettyä jotenkin.

Tutkimusten mukaan vieroituksen aikainen stressi ja ravinnonpuute vähentävät vasikoiden leikkimistä. Kannattaa siis seurata oman tilan vasikoita vieroituksen jälkeen. Jos leikkiminen vähenee, onko jotain, mitä voisi muuttaa omassa tavassaan vieroittaa vasikoita? Uusi ja outo esine, kuten pallo vasikkakarsinassa voi kertoa paljon siitä, miten vasikat suhtautuvat ympäristöönsä ja tuntevatko ne olonsa turvalliseksi. Jos pallo saa eläimet hyppimään kauhuissaan seinille, on syytä miettiä miten niistä saisi kesympiä. Onko olosuhteissa korjattavaa, kokevatko vasikat jostain syystä pitkittynyttä stressiä, saavatko ne tarpeeksi maitoa tai juomarehua, seurustellaanko vasikoiden kanssa tarpeeksi?

Asioita on usein tutkittava suulla. Kaverin kanssa se on turvallisemman tuntuista.

Minkä nuorena oppii

Vasikoiden mahdollisuus leikkiin kannattaa turvata. Ryhmäkasvatus sopivissa ryhmissä, riittävästi ravintoa, runsaasti tilaa, pitävä lattia, stressitön ympäristö, hyvä suhde hoitajaan ja runsas kuivitus tukevat vasikan hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä myös muuten. Kipua kannattaa hoitaa ja turhaa stressiä välttää.

Leikki kehittää myös vanhempien nautojen sosiaalisia taitoja ja edistää lauman toimintaa vahvistamalla laumatovereiden välisiä siteitä. Nautojen ystävyyssuhteet voivat olla hyvin tiiviitä ja pitkäikäisiä. Nuoleminen on tärkeä osa ystävällistä käytöstä. Leikillä voi myös lievittää aggressioita ja turhautumista. Se voikin toimia välineenä arvojärjestyksen selvittämisessä ilman vakavia yhteenottoja. Joskus tappelu päättyy toisen alistumiseen, jonka jälkeen nuollaan kaveria tai juostaan hetki peräkkäin. Uudet asiat, kuten ympäristön vaihdos, laukaisevat leikin myös aikuisilla naudoilla. Samoin jonkin hämmentävän tai haastavan tilanteen jälkeen voidaan leikillä ”nollata” tilanne.

Nuorena leikkineet eläimet osaavat siis toimia laumassa ja ymmärtävät toistensa kehonkieltä. Tutkimuksissa on todettu, että virikkeellisissä oloissa nuorena pidetyt eläimet suhtautuvat rauhallisemmin uusiin, yllättäviin tilanteisiin verrattuna hyvin virikkeettömissä olosuhteissa pidettyihin laumatovereihinsa. Leikki siis opettaa vasikoille keinoja selvitä elämän lukuisista haasteista ja sietää stressiä. Jokainen mahdollisuus leikkiin on arvokas, sillä naudan lapsuus on lyhyt ja opittavaa on paljon.

 

Teksti ja kuvat: Ann-Helena Hokkanen, ELT, maatalousyrittäjä