Ei yhtään lehmää teuraaksi käytösongelmien takia

”Apukäden” avulla voi totuttaa nautaa käsittelyyn: tätä kättä ei tarvitse irrottaa lehmän heiluessa ja potkiessa, vaan vasta kun se seisoo nätisti paikoillaan. Näin ei palkita sitä ei-toivotusta käytöksestä.

Hieho poikii. On yö, väsyttää. Vasikalle pitäisi saada ternimaitoa. Lypsykone kiinni utareeseen, ja äkkiä hiehon jalka lentää. Hyvä ettei päähän osunut! Lypsimet tippuvat, lypsäjältä pääsee ärräpäitä. Kaksi vuotta on hiehoa kasvatettu, ja nyt sitä saa lypsää aamuin illoin henkeään peläten. Teurasautoon tuollainen joutuu, ennen kuin lypsäjän ura ehtii edes alkaa.


Robottitiloille tekemämme kyselyn mukaan 51 prosentilla tiloista ei ole tarvinnut poistaa yhtään ensikkoa käytöshäiriöiden takia viimeisen kolmen vuoden aikana. Toisena ääripäänä ovat tilat, joilla ensikoista on jouduttu poistamaan jopa joka kahdeksas käytöshäiriöiden vuoksi.

Potkimista robotilla esiintyi 83 prosentilla tiloista, levottomuutta robotilla 71 prosentilla.

Työturvallisuus on aina pidettävä mielessä, kun työskennellään suurten eläinten kanssa. Pelokas tai aggressiivinen eläin on riski sen käsittelijälle. On siis sekä ihmisen että eläimen etu, että lehmä käyttäytyy hoitotilanteissa rauhallisesti.

Lehmää kannattaa kouluttaa

Miten sitten voisimme välttää vaaratilanteet ja eläinten turhat poistot käytöshäiriöiden takia? Nauta on todella nopea oppimaan, ja oppii niin hyvässä kuin pahassakin: jos potkiminen johtaa lypsimien tipahtamiseen ja epämiellyttävän nipistelyn loppumiseen utareessa, tottahan potkiminen lisääntyy seuraavankin kerran lypsettäessä.

Lehmä oppii koko ajan, halusimme tai emme – miksi siis emme opettaisi sille hyödyllisiä asioita. Nauta oppii helposti seisomaan neljä sorkkaa maassa toimenpiteen ajan, ja silloinhan se ei potki. Lääkkeiden pistäminen voidaan tehdä naudalle ja samalla hoitajalle miellyttäväksi kokemukseksi. Jopa koneet voisi valjastaa kouluttamaan lehmiä: robotti antaisi rehua vain, kun paino on kaikilla neljällä jalalla eli lehmä ei potki, tai robotti kutsuisi tietyn lehmän lypsylle aina kun olisi sen lypsyn aika.

Apuakin on tarjolla

Kouluttaminen ei ole vaikeaa: palkitaan eläintä halutusta käytöksestä ja huolehditaan, että se ei saa ei-toivotulla käytöksellä haluamaansa. Täytyy vain tuntea eläinlaji ja sen käyttäytyminen hyvin ja tietää, minkä nauta kokee palkkioksi ja mitä ei.

Käytösongelmat on aina helpointa ennaltaehkäistä, ja siihen tarvitsemme hyviä käytäntöjä. Muutaman minuutin käsittely vasikkana vaikuttaa todella paljon aikuisen lehmän suhtautumiseen ihmiseen.

Käytösongelmaisella lehmälläkin voisi teurasauton sijaan joissain tapauksissa olla vaihtoehtona koulutus. Jos omat taidot eivät riitä, Suomesta löytyy monta nautojen käytökseen perehtynyttä eläintenkouluttajaa.

Teksti ja kuva: Iris Kaimio, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon erikoistunut eläinlääkäri, Emovet Oy

Tutustu Emovetin toimintaan  täällä!