Hyvät olosuhteet ja tehokas kiimantarkkailu auttavat hedelmällisyyden hallinnassa

Pihatossa kiimantarkkailu sujuu helposti muiden töiden ohella.

Lypsykarjan hyvä hedelmällisyys lisää kannattavuutta ja on siksi tavoittelemisen arvoista. Tuoreessa opinnäytetyössä vertailtiin korkean ja matalan hedelmällisyystason lypsykarjoja tuotosseurannan tunnuslukujen ja karjanomistajille lähetetyn kyselyn avulla. Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä tiloista löytyi?


Karjat jaettiin korkeaan ja matalaan hedelmällisyystasoon siemennyksiä/poikiminen-tunnusluvun avulla. Vertailuun otettiin mukaan yleisimmin käytetyt hedelmällisyyden tunnusluvut sekä muutamia ruokinnasta, olosuhteista ja yleisestä hyvinvoinnista kertovia tunnuslukuja. Tilojen keskilehmäluku rajattiin 25 lehmään. Näin saatiin mukaan 560 korkean ja 685 matalan tason karjaa.

Tuotoksella ja hedelmällisyydellä ei yhteyttä

Ryhmien väliset eroavaisuudet valtaosassa tunnusluvuista olivat niin vähäisiä, ettei niiden vaikutusta korkean hedelmällisyystason tilojen parempaan hedelmällisyyteen voitu tulosten perusteella osoittaa.

Muutamilla tekijöillä taas oletettiin etukäteen olevan vaikutusta hedelmällisyyteen, mutta esimerkiksi tuotostason kohdalla tutkimus osoitti, että korkean ja matalan tason välisiä eroavaisuuksia keskituotoksessa ei käytännössä ollut.

Pihatoissa piilee mahdollisuus

Molemmissa ryhmissä yleisin navettatyyppi oli parsinavetta. Matalan hedelmällisyyden ryhmässä parsinavettoja oli yli 70 %, mutta korkean tason ryhmässä vain kolmannes. Tulosten perusteella siis pihatto-olosuhteet edesauttavat lypsykarjan parempaa hedelmällisyyttä.

Pihatoissa elävien lehmien hyvä hedelmällisyys johtunee mahdollisuudesta lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Tällöin eläinten kokeman, hedelmällisyyttä heikentävän stressin määrä vähenee ja kiimaoireet ovat voimakkaampia sekä helpommin havaittavissa.

Tehokkaalla kiimantarkkailulla tuloksiin

Tarkkailuun käytettävällä ajalla on merkittävä rooli kiimojen löytymisessä. Molemmissa ryhmissä suurin osa vastaajista seurasi eläimiään useaan otteeseen päivän aikana, korkean tason ryhmässä eläinten seurantaan käytettiin kuitenkin enemmän aikaa.

Matalan tason ryhmä hyödynsi kiimantarkkailussa käytettäviä apuvälineitä keskimäärin enemmän kuin korkean tason ryhmä. Korkean tason tilat käyttivät kuitenkin enemmän teknisiä apuvälineitä, kuten aktiivisuusmittaria ja kameraa, joiden avulla eläimiä voi seurata ympäri vuorokauden.

Perinteisten apuvälineiden rinnalla käytettävä tekniikka tehostaa kiimantarkkailua, sillä se helpottaa ja nopeuttaa kiimojen löytymistä. Runsaamman ajankäytön ja teknisten apuvälineiden hyödyntämisen voidaan todeta olevan yksi syy hyvien tilojen parempaan hedelmällisyyteen.

Teksti: Sanna Ojala ja Katariina Sironen | Agrologi (AMK), Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kuvat: Sanna Lohenoja

Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Mitä muita eroja korkean ja matalan hedelmällisyyden karjoista löytyi? Lue joulukuun Nauta-lehdestä 5/2017!