Farmari 2017 – terveisiä kulissien takaa!

Mitä tarvitaan neljän maatalousnäyttelypäivän luomiseen keskelle vilkasta Seinäjokea? No, ainakin 10 000 työtuntia etukäteisjärjestelyjä, nippu lupia, runsaasti logistiikkasuunnittelua ja paljon talkooväkeä. Sekä kaukaloita, talikoita, kottikärryjä, kuoriketta, rautaharavia – ja reipasta asennetta.

Farmari -näyttely järjestetään 14.-17.6. takavuosilta tutulla näyttelyalueella, neljännen kerran kaupungin keskellä. Farmarin johtoryhmään kuuluvat näyttelypäällikkö Henri Honkala, toimitusjohtaja Hannu Haapala, palvelupäällikkö Arja Talvilahti, talouspäällikkö Tuttu Honkola ja tiedottaja Miia Lenkkeri-Tamminen.

– Tällä kokoonpanolla käydään parin viikon välein tilanteet läpi, Arja kertoo. – Lisäksi on paljon pieniä palavereita eri asioista, kuten esimerkiksi liikennejärjestelyt, talkootyö, lypsykarjanäyttely, kotieläinkenttä, luomu, konekenttä ja niin edelleen.

– Henri on tehnyt näyttelyä jo kohta vuoden päivät, Arja kertoo.

Haaste: lehmät keskellä kaupunkia

Viime lokakuussa on näyttelyä varten palkattu myös oma näyttelysihteeri, Anu Portti. Neljän näyttelypäivän järjestämiseen tehdään valtavasti taustalla työtä, yli 10 000 tuntia, jotka näyttelyvieraille näkyvät ainoastaan sujuvina järjestelyinä ja onnistuneena tapahtumana.

– Tiedostamme, että tämä viikkoa ennen juhannusta on haasteellinen ajankohta: on rehunteko, ja EU-kaavakkeiden viimeinen jättöpäivä on 15.6. Arja vakavoituu. – Tämä asettaa oman haasteensa myös ProAgrian väelle, sillä osa henkilöstöstä tekee täysillä normaalia tukitoimintaa viljelijöiden avuksi.

– Seinäjoella on kesän aikana niin paljon tapahtumia, että muuta ajankohtaa ei ollut saatavilla, Arja lisää.

Yleisö, kilpailijat ja iloiset toimihenkilöt - niitä nähdään tänäkin vuonna Farmarissa, aivan kuten neljä vuotta sitten.

Arjan mukaan alue on jo tuttu ja asiat tuoreessa muistissa, kun edellisestä näyttelystä on niin vähän aikaa. Tiedetään, mikä toimii ja mikä ei.

Välttämättä ei tule edes mieleen, mitä lehmien ja muiden eläinten tuominen keskelle kaupunkia edellyttää. – Kaupunginpuutarhurin pitää ymmärtää, että puistoalueella on lehmän sontaa, Arja naurahtaa, ja jatkaa: – Puut pitää suojata, tarvitaan kuoriketta, ja rantalaidun haravoidaan rautaharavalla turvalliseksi, etteivät sinne tulevat alkuperäisrotuiset lehmät saa suuhunsa mitään vahingollista.

Lihakarjaosasto on koivikon suojassa eli samassa paikassa kuin viimeksi. – Katoksia ei tarvitse tehdä, sillä koivut antavat hyvän suojan, vaikka sataisikin. Suurin työ on pohjustaa karsinat kuorikkeella, ettei nurmikko vahingoitu ja ulosteet pääse imeytymään maaperään, Arja kertoo.

Highland-karjaa vuoden 2013 Farmari-näyttelyssä.

– Seinäjoen kaupunki on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, Arja sanoo. – Seinäjoella on hyvä maine näyttelyn järjestämisessä, ja näytteilleasettajia on ilmoittautunut mukaan jo melkein 400.
– Poliisiin on oltu hyvissä ajoin yhteydessä, ruokahuolto on pitänyt miettiä ja sopia. Eläinten kuljetusreitit pitää suunnitella tarkasti. Kaupunki rakentuu vauhdilla ja viime näyttelyn parkkipaikat on rakennettu, Arja taustoittaa.

Kaikkien näyttelyvieraiden parkkipaikkana toimii tänä vuonna Rengonharjun lentokenttä, josta on nonstop-kuljetukset näyttelyalueen porteille.

VR Ansio ja Mikko Säynäjärvi sekä VH Jalmari ja Niko Lahtinen heittivät monta esittelylenkkiä Farmarissa 2013.

Heinät tilattiin jo viime vuonna

Tässä vaiheessa mukaan suunnittelupalaveriin tulee tilakäynniltä palannut Sari Morri, jonka vetovastuulla on lypsykarjanäyttely. Näyttely on muotoutumassa hyvää vauhtia.

– Aiemminkin Seinäjoella on toimittu ja tehty hyvässä yhteishengessä, niin kuin nytkin, Sari iloitsee.

– Maakunnassa on paljon betoniporsaita, Arja naurahtaa ja selventää: – Teimme viime vuosituhannella edelliseen näyttelyyn omia betoniporsaita, jotka olivat lainassa Joensuussakin. Lisäksi ayrshire-kasvattajilla on omia betonipossuja, joita saamme lainata. Kaukaloita, talikoita ja kottikärryjä tarvitaan myös iso määrä ja niitäkin löytyy omasta takaa.

– Valokuvien ottaminen on tosi tärkeää: kuva kertoo enemmän kuin kirjoitettu teksti. Saamme ison avun, kun kuvia on otettu esimerkiksi rakenteista, Sari toteaa.

Sari ja Arja kertovat, että kuivat heinät on tilattu jo viime kesänä. – Ja turvetta, kutteria ja olkea on oltava paljon, sillä eläinten pitää pysyä puhtaina.

– Meillä on 150 irtoaitaa lihakarjakehää ja karsinoita varten. Rynnäkköaitoja laitetaan lypsykarjakehän ympärille, Arja lisää.

On tärkeää, että eläimillä on hyvät olot näyttelyssä. Mukava alusta, ruokaa tarjolla ja lypsy pelaa.

Lehmien ystäville luvassa paljon ohjelmaa

Erilaisia palavereita pidetään säännöllisesti joko isommalla tai pienemmällä kokoonpanolla.

– Päälinjoista on jo selkeät sävelet, tarkennuksista vaan pitää sopia, Sari toteaa.

Arja lisää, että pitää miettiä myös lypsy- ja lihakarjakehien ohjelmaa. – Viime kerralla todella suosittu ohjelma oli hereford-nautojen paimennus hevosilla. Se ohjelmanumero saadaan myös tänä vuonna lihakarjakehään.

– Näyttelyn ensimmäisenä päivänä lypsykarjakehässä keskitytään suomenkarjaan ja sen ympärille mietimme monipuolista ohjelmaa. Lypsykarjakehään suunnitellaan joka päivälle näyttelyluokkien lisäksi muutakin ohjelmaa, kuten rotuesittelyjä. Etelä-Pohjanmaan karjakerho järjestää hauskan kisailun, jota kannattaa tulla katsomaan, Arja vinkkaa.

– Kaikkea ei pystytä tekemään etukäteen valmiiksi kuin vasta viime hetkellä. Välillä suunnitelmat muuttuvat ja siihen pitää varautua, Sari kertoo, ja huokaisee: – Helpottaa, kun ei ole yksin tekemässä, vaan on hyvä verkosto ympärillä.

Hereford-kehän kisaajia vuoden 2013 Farmarissa.

Suunniteltavaa on valtavasti

Haastattelun jälkeen jatkettiin lypsykarjanäyttelyn palaverilla yhdessä ProAgrian, Ayrshire-kasvattajien, Holstein-klubin ja Faban edustajien kanssa.

Käsittelimme käytännön asioita: minkälaiset rehut tulevat, miten lypsy järjestetään, millaisia kuivikkeita hankitaan, eläinten pesupaikkavaatimukset, kehätoimitsijat, tuomarit, palkintoasiat, kuka hoitaa eläinten valokuvauksen, karjanomistajien majoitusjärjestelyjä, ideoita väliaikaohjelmiin jne.

Vaikka liikkuvia osia on vielä paljon, kaikki on kyllä kunnossa ja järjestyksessä, kun h-hetki on käsillä. Tervetuloa kesäkuussa paikan päälle toteamaan!

Lypsykarjanäyttelyn palaveri alkamassa, esityslistalla mm. lypsykarjanäyttelyn tilanne sekä ohjelman aikataulut. Niitä yhteistoimin ovat suunnittelemassa Tapani Puumala (Faba), Mirja Koljonen (Ayrshire-kasvattajat), Arja Talvilahti ja Sari Morri (ProAgria), Terhi Lahtinen-Kuortti (Holstein-klubi), Vilma Pohjola (Ayrshire-kasvattajat) sekä Minna Rintamäki (Faba).

Teksti ja kuvat: Minna Rintamäki, Faba

Farmari-näyttelyn kotisivuille