Luonnonvarakeskuksessa on tutkittu suomalaisten emolehmien hedelmällisyyttä Ruokavirastosta saadun poikima-aineiston perusteella. Tutkimus on osa pyrkimystä saada emoille hedelmällisyyden jalostusarvostelu lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvisi, että emot ovat varsin pitkäikäisiä.
Yli neljä kertaa poikineita emoja oli Ruokavirastolta poimitussa emoaineistossa lähes 30 prosenttia. Poikimakerrat vaihtelivat yhdestä aina 19 poikimiseen, ja 16 kertaa poikineitakin emoja löytyi joka rodusta.
Erot rotujen välillä emojen pitkäikäisyydessä eivät olleet kovin suuria. Koko aineiston keskipoikimakerta oli 3,6. Limousin ja aberdeen angus näyttivät olevan hieman muita pidempi-ikäisiä poikimakertojen jakaumien tarkastelun perusteella.
Katse hiehojen poikimaikään
Liki 90 prosenttia hiehojen poikimisista ajoittuu 18-36 kuukauden haarukkaan, mutta aineistosta löytyi melko paljon hiehoja, jotka poikivat vasta 37-50 kuukauden iässä. Tuotannon taloudellisen kannattavuuden kannalta tarkasteltuna siis nuorkarja syö, muttei tuo tuloja. Hiehojen poikimaiän alentaminen parantaisi suoraan tilan taloudellista kannattavuutta.
Vuoden poikimaväli ei aivan toteudu
Emolehmien poikimaväli on keskimäärin 379 päivää, joten tavoitteena olevaan vuoden välein tapahtuvaan poikimiseen on vielä kahden viikon verran matkaa.
Lehmän ikä vaikuttaa jonkin verran poikimavälin pituuteen. Ensimmäinen poikimaväli on noin 10 päivää pidempi kuin vanhemmilla lehmillä. Poikimavälin pituudessa ei tapahdu juurikaan muutoksia lehmän saavutettua aikuiskoon. Se alkaa hitaasti pidetä vasta seitsemännen poikimakerran jälkeen.
Tässäkin mielessä pitkäikäiset emot ovat tuottajalle etu. Emojen pitkäikäisyys vähentää myös tuotannonalan ympäristövaikutuksia.
Teksti: Anna-Maria Leino, tutkija, Luke
Kuva: Kaisa Sirkko
Mihin suuntaan suomalaisemojen hedelmällisyys kehittyy? Trendit kehityksen suunnasta ja muuta asiaa aiheesta löydät syyskuun Nauta-lehdestä 4/2019!