Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat havaitsivat muutama vuosi takaperin, että jotkut vasikat ovat synnynnäisesti optimistisia ja toiset pessimistisiä, aivan kuten ihmisetkin.
Tällaisten persoonallisuuserojen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa eläinten hyvä kohtelu, sanoo professori Marina von Keyserlingk, joka johtaa yliopiston maatalous- ja elintarviketiedekunnan eläinten hyvinvointihankkeen tutkimustiimiä.
– On usein houkuttelevaa tarkastella eläimiä ainoastaan laumana, vaikka itse asiassa lauma koostuu erilaisista yksilöistä, jotka käyttäytyvät stressaavissa tilanteissa eri tavoin, von Keyserlingk sanoo. – On tärkeää ottaa huomioon yksilön näkökulma, sillä vaikka olosuhteet olisivatkin hyvät, jotkut eläimet voivat siitä huolimatta kärsiä.
Kokeessa vasikat opetettiin etsimään palkintoa
Eläinten optimismisuutta ja pessimistisyyttä arvioitiin kokeessa, johon otettiin 22 holstein-vasikkaa. Vasikat hoidettiin syntymästä lähtien normaalisti: ne saivat olla emiensä kanssa ensimmäiset 6 elintuntia, ja hyvälaatuisen ternimaidon saannista huolehdittiin. Vasikat asuivat yksilökarsinoissa 5 päivän ikäisiksi, jonka jälkeen ne siirrettiin 8-10 vasikan ryhmäkarsinoihin, joissa ne pidettiin samoissa ryhmissä kokeen päättymiseen asti.
Ennen kuin varsinainen koe alkoi, tutkijat kouluttivat vasikoita ymmärtämään, mitkä niiden valinnoista johtavat palkintoon. Kukin vasikka vuorollaan ohjattiin pieneen karsinaan, jonka seinässä oli vasikan pään korkeudella viisi aukkoa. Ne oli järjestetty vaakasuoraan vierekkäin noin 80 cm välein. Rivin toisessa päässä olevasta aukosta löytyi tuttipullo, josta vasikka sai maitoa, kun taas vastakkaisessa päässä oleva aukko sisälsi vain tyhjän pullon, ja vasikan koskiessa tuttia puhallettiin lisäksi epämiellyttävä ilmasuihkaus vasikan kasvoille. Vasikat oppivat nopeasti, kummalla karsinan reunalla oli maitopalkinto.
Kun vasikat olivat oppineet jutun juonen, tutkijat sijoittivat maitopalkinnon johonkin kolmesta keskimmäisestä aukosta. Kun vasikka nyt tutki aukkoja, se ei etukäteen voinut tietää onko aukossa maitopullo. Tutkijat olettivat, että optimistisimmat vasikat lähestyisivät maitopulloa, vaikka se sijoitettaisiin lähelle sitä aukkoa, josta aiemmin löytyi vain tyhjä pullo ja ikävä ilmasuihkaus. Sitä vastoin pessimistisimmät vasikat välttäisivät lähestymistä keskimmäisiä reikiä, myös niitä jotka olivat lähellä aiemmin palkittua sijaintia.
Pessimisti on myös pelokas
Vasikoiden ”vastaukset” ongelmaan vaihtelivat, mutta yksittäiset vasikat käyttäytyivät säännönmukaisesti samalla tavoin ja tekivät samanlaisia valintoja eri testitilanteissa kolmen viikon välein. Tästä tutkijat päättelivät, että pessimismi oli johdonmukainen yksilön ominaisuus, ei vain senhetkisen mielialan tai tunteiden tulos.
Tutkimuksessa arvioitiin myös vasikoiden pelkoa vakiintuneilla persoonallisuustesteillä, joita on jo pitkään käytetty vastaavissa eläintutkimuksissa. Testeissä seurataan, kuinka vasikat reagoivat uusiin tilanteisiin, kuten vieraan henkilön tai uuden esineen tuomiseen vasikan ympäristöön. Osoittautui, että vasikan pelko ja pessimismi liittyivät läheisesti toisiinsa, eli pessimistiset vasikat olivat myös pelokkaampia.
– Pelokkaammat vasikat pitivät lasia todennäköisemmin puoliksi tyhjänä, von Keyserlingk toteaa, käyttäen vanhaa vertausta täydestä ja tyhjästä vesilasista.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että optimismi ja pessimismi ovat myös ihmisillä persoonallisuuden piirteitä. Tuotantoeläimillä tällaisia persoonallisuuseroja on kuitenkin toistaiseksi tutkittu vasta vähän.
– Seuraava askel olisi selvittää, minkä tyyppiset kasvatusolosuhteet auttaisivat varmistamaan yksittäiselle tuotantoeläimelle mahdollisimman hyvän elämän, von Keyserlingk lisää. – Pessimistisemmät vasikat saattavat esimerkiksi vaatia erityyppistä pitoympäristöä ja käsittelyä, kuin mitä niille tällä hetkellä on tarjolla.
Lähde: ScienceDaily, helmikuu 2018
Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Pessimism and fearfulness in dairy calves