Suomessa nautakarja on osa maaseudun kulttuuria ja naudoille tavataan antaa nimet. Nautojen nimeäminen ei ole vain tapa tunnistaa eläintä ja erottaa eläimiä toisistaan. Se on perinne, joka kertoo tarinaa eläimestä, sen vanhemmista, syntymävuodesta, tilasta, omistajan mielenmaisemasta ja jopa syntymähetken ajankuvasta. Esimerkiksi samoihin aikoihin, kun nautojen korvamerkit tulivat Suomeen, monessa navetassa asui silloisen suosikkisarjan mukaan nimettyjä Brookeja, Tayloreita ja Sally Spectroja.
Järjestelmissä naudat tunnistetaan numerosarjan avulla, mutta kaikissa näissä on paikka myös eläimen nimelle. Eri järjestelmien merkkirajoitukset saattavat poiketa toisistaan ja aiheuttaa naudanpitäjille harmaita hiuksia. Nimeämispaikkoja ovat Ruokaviraston Nautarekisteri, Minun Maatilani -nautaohjelmistot, Tuotosseurannan rekisteri ja lypsyrobotit.
Nimen muodostuminen
Kun eläimelle muussa järjestelmässä annettu nimi ylittää 15 merkkiä, Minun Maatilani lyhentää sen automaattisesti. Yleisimmin tällainen pitkä nimi on kaksiosainen. Kaksiosaisen nimen automatiikka lyhentää niin, että ensimmäisestä sanasta ennen välilyöntiä otetaan ensimmäinen merkki ja loppuun niin paljon kuin mahtuu. Esimerkiksi Metsäkankaan Mansikki lyhennetään lyhyeen nimeen M.Mansikki.
Nimi saattaa näkyä Minun Maatilassani eri raporteilla eri pituisena riippuen siitä, hakeeko kyseinen kenttä tiedon Minun Maatilani rekisteristä vai tuotosseurannan rekisteristä. Tästä syystä Minun Maatilani -ohjelmistossa ja sen raporteissa näkyy myös 15 merkkiä pidempiä nimiä.
Nimeäminen uudistuu Minun Maatilassani
Koska automatiikka lyhentää toisinaan eläimen nimen epäkäytännölliseksi, ollaan nimeämistä uudistamassa. Tämän ansiosta eläimen nimen voi jatkossa merkitä jo syntymää ilmoittaessa helposti niin, että se näkyy toivotussa muodossa kaikissa pituuksissaan.
Minun Maatilassani oleviin nimikenttiin mahtuu merkkejä seuraavasti: Nimi (NR): Nautarekisteriin tallentuva nimi, 50 merkkiä, Nimi (lyhyt): 15 merkkiä, Nimi (Pitkä): 30 merkkiä.
Eri järjestelmien merkkirajoitukset eläinten nimille:
| Nimeämispaikka | Merkkirajoitus | Automaattinen lyhennys |
| Ruokaviraston nautarekisteri | 50 merkkiä | – |
| Minun Maatilani | 15 merkkiä | Jos yli 15 merkkiä |
| Tuotosseuranta | 30 merkkiä pitkä nimi, 15 merkkiä lyhyt nimi | Lyhyt nimi lyhennetään, jos ei mahdu 15 merkkiin; esim. tilan nimi lyhennettynä + naudan nimi, esimerkiksi X. Heluna |
| Gea- lypsyrobotti | 40 merkkiä | Robotin näytöllä näkyy nimen 15 ensimmäistä merkkiä |
| DeLaval/ DelPro -ohjelma | 50 merkkiä | – |
| Lely | 50 merkkiä | – |
Alkiovasikat ja naapurin lehmät
Tuotosseurantaan kuuluvia karjoja ohjeistetaan nimeämään samana vuonna syntyneet vasikat samalla alkukirjaimella. Tänä vuonna ristiäisiä pidetään Y-, Ä- ja Ö-kirjaimilla alkavilla nimillä. Monet karjat suosivat myös ns. pitkiä nimiä, jolloin eläimen nimeen lisätään tilan nimi, esimerkiksi Kivipellon Yökyöpeli.
Mikäli vasikka on syntynyt alkiosta, joka on alkuperältään eri tilalta, voidaan vasikka nimetä biologisen emänsä tilan mukaan. VikingGeneticsin alkio-ohjelmasta syntyneille vasikoille pyydetään lisäämään nimeen ”Viking”, esimerkiksi Viking Dionne.
Nimikulttuurit vaihtelevat maittain. Tanskalaisilla lehmillä ei yleensä ole nimeä, ne tunnistetaan korvanumerolla. Pohjanlahden toisella puolella ruotsalaislehmät nimetään yleensä emänsä mukaan, niin että emällä ja tyttärillä on sama nimi. Tästä esimerkkinä VR Florianin emä on 2965 Ruth, emänemä Ruth 2087 ja emänemänemä Ruth 1765. Toisaalta esimerkiksi ranskalaiset charolais- ja limousine-rotujärjestöjen ohjeet vastaavat meikäläisiä, sielläkin kullakin vuodella on oma alkukirjaimensa kyseisenä vuonna syntyneille vasikoille.
Omistaja päättää nimen
Eläimen senhetkinen omistaja määrää aina eläimen nimen, joten karjasta lähteneiden eläinten nimet saattavat joskus muuttua paljonkin poistettujen raportilla.
Sensuuria nimien suhteen ei tehdä, vaan eläimen ostaja/omistaja saa antaa eläimelle haluamansa nimen. Lyhyttä nimeä voi muokata koska vain, se päivittää eläimen viimeisintä riviä karjassa. Kantakirjatuille eläimille ei ole erityissääntöjä, niiden nimiä saa muokata edellä olevin säännöin.
Apua nimeämiseen tekoälyltä
Minun Maatilani -sovellukseen toteutetaan kesän aikana tekoälyyn pohjautuva nimigeneraattori tilanteisiin, joissa oma kekseliäisyys loppuu tai sopivaa nimeä ei ole aikaa pohtia. Generaattori luo nimen käyttäjän toiveiden mukaan Mtechin AgINTEL-tekoälyratkaisua hyödyntäen.
Nimeämistavat saattavat siis aikojen kuluessa muuttua, mutta tapa nimetä naudat yksilöllisesti säilyy. Nauta ei ole vain numerosarja, se on ainutlaatuinen yksilö ja persoona, jolla on nimi.
Teksti: Tuija Simpanen ja Pirkko Tauren
Kuvat: Sanni Rantio, Sanna Mäkinen ja Sanna Lohenoja
Jutun voit lukea myös kesäkuun Naudasta 3/2024