Jopa 80 prosenttia teuraaksi kasvatettavista vasikoista on lähtöisin lypsykarjatiloilta, ja yhä suurempi osa on liharoturisteytyksiä. Maitotilalla lihasonni valitaan usein helppojen poikimisten ja vasikasta maksettavan hinnan mukaan. Mutta mitä ominaisuuksia lihanautakasvattajat arvostavat? Tähän etsittiin vastauksia kotimaisessa Anna-Liisa Mannisen opinnäytetyössä.
Työhön haastateltiin henkilöitä välikasvattamoista sekä sonnien ja hiehojen loppukasvattamoista. Tuottajilta haluttiin kerätä tietoa siitä, mitä eläinaineksen ominaisuuksia liha-lypsyristeytysten kasvattajat arvostavat risteytyseläimissä.
Haastatteluissa roduista nousi esiin blonde d’aquitaine, joka koettiin hyväksi ja perusvarmaksi risteytysroduksi taloudellisuuden näkökulmasta. Siitä myös maksetaan paras rotulisä. Blondin käyttöaste risteytyskäytössä onkin tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin.
Blondiristeytysten kasvut ja luokittumiset tilallisten kanssa läpikäydyissä teurasraporteissa olivat pääsääntöisesti todella hyviä. Toki seassa oli myös heikompia yksilöitä ja rodussa sisäistä hajontaa.
Anguksen osalta toivottiin risteytyseläinten koon kasvattamista jalostuksella. Koon kasvaessa saadaan runkoon lisää korkeutta ja eläin pystyy tuottamaan enemmän lihaa. Toisaalta rodun oli jo huomattu jalostuneen korkeammaksi ja lihaksikkaammaksi. Kasvukyvyltään angus koettiin hyväksi, erityisesti vasikkana. Myös rodun terveyttä arvostettiin.
Kahdessa loppukasvattamon haastattelussa korostuivat simmental-risteytysten hyvät kasvuominaisuudet. Tuottajat totesivat, että rotu olisi etenkin loppukasvattamossa hyvin haluttu.
Herefordin käyttöaste liha-lypsyristeytyksissä oli tämän tutkimuksen perusteella vähäinen. Rodun vähäinen käyttö koettiin positiivisena, sillä hereford soveltuu ominaisuuksiltaan paremmin köyhempään karkearehupohjaiseen ruokintaan ja rasvoittuu voimakkaassa ruokinnassa.
Syntymänupous haluttua, luonne on tärkeä
Haastatteluissa kysyttiin, nouseeko jokin rotu erityisesti esiin sairastuvuudessa, mutta tällaista ei havaittu. Sairastuvuuden koettiin olevan yksilökohtaista ja hyvin paljon tuurista kiinni. Tuottajat painottivat, että lähtötilan olosuhteilla ja hoidolla on suuri vaikutus vasikan terveyteen.
Syntymänupouden merkitys nousi esiin useassa haastattelussa. Se vähentää nupoutuksesta aiheutuvia kustannuksia ja myös vasikoiden sairastavuutta. Kasvattamoissa koettiin usein toinen sairastumisaalto nupoutuksen jälkeen, kun vasikat ovat stressitilassa ja alttiita taudeille. Ensimmäisen tautipaineen vasikat kohtaavat jo maitotilalta lähtiessään.
Luonteen merkitys korostuu erityisesti loppukasvatuksessa, jossa eläimet ovat painavia ja kookkaita. Hyvä luonne vähentää ennenaikaisia poistoja, sillä yleensä selkeästi luonnevikaiset yksilöt on pakko karsia ryhmästä.
Tuottajien toiveet
Haastatteluissa esitettiin toiveita maitotiloille. Toivottiin hyvin kasvavia, hyvät teurasominaisuudet omaavia risteytyseläimiä. Koettiin, että maatiaisrodut ja jerseyt eivät sovellu tehokkaaseen lihantuotantoon pienen kokonsa vuoksi. Holsteinia emärotuna pidettiin hyvänä asiana kokonsa puolesta.
Toivottiin, että maitotiloilla kiinnitettäisiin erityistä huomiota ternivasikan vastustuskykyyn ja korostettiin ternimaidon tärkeyttä. Toivottiin myös, ettei lihantuotantoon lähtevien vasikoiden juotossa käytettäisi imettäjälehmiä. Lähtötilan tuttisankojuotto helpottaa vasikan juottoa vasikkakasvattamossa. Yksi tila toivoi, että ennakoivat rokotteet hengitystietulehduksia vastaan annettaisiin vasikalle jo syntymätilalla.
Haastatteluissa nousi esiin myös toive, että esimerkiksi kryptosporidioosiin sairastuneet vasikat pidettäisiin maitotilalla niin pitkään, että ne ovat terveitä, eivätkä olisi ripulilla tullessaan kasvattamolle.
Jalostuksen osalta toivottiin nupogeenin suosimista, sillä syntymänupous vähentää vasikoiden lääkinnän tarvetta. Toivottiin myös, että jalostuksessa eläinten luonne huomioidaan ja mahdolliset äkäiset isäkannat karsitaan sonnilistoilta pois.
Lue koko juttu lokakuun Nauta-lehdestä 4/2024!
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: VikingGenetics, Kaisa Sirkko ja Sanna Lohenoja
Anna-Liisa Mannisen opinnäytetyö ”Eläinaineksen toivotut ominaisuudet: teemahaastattelu liha-lypsyristeytyksiä kasvattaville naudanlihantuottajille” löytyy täältä.