Karjanjalostuksessa on useita myyttejä, joista toiset ovat totta ja toiset eivät. MyytinMurtajat -sarjassa Pohjoismainen karjanjalostusyhdistys NAV tutkii faktojen avulla, onko myytti vain myytti vai onko siinä perää. Ensimmäinen myytti koskee vanhojen, hyvien lehmien periyttämiskykyä.
Monet karjanomistajat arvostavat vanhempia lehmiä, jotka ovat lypsäneet hyvin ilman suurempia ongelmia useita lypsykausia. Monesti oletetaan tällaisten lehmien jälkeläisten olevan muita parempia, koska niiden emä on jo osoittanut kykynsä usean lypsykauden ajan. Toisaalta vanhemmilla lehmillä on keskimäärin alhaisemmat jalostusarvot kuin nuoremmilla lehmillä.
Taustalla paljon havaintoja
Jotta tällaista myyttiä voidaan tutkia, tarvitaan suuri aineisto. Tarkasteluun otettiin kaikki Tanskassa syntyneet lypsyrotuiset lehmävasikat vuoden 2016 lopusta vuoden 2018 loppuun. Näiltä lehmävasikoilta analysoitiin niiden tulokset kahdelta ensimmäiseltä lypsykaudelta.
Kahden vuoden jakso käsitti lähes 180 000 holsteinvasikkaa, joiden emät olivat poikineet yhdestä kuuteen kertaan. Ensikoiden vasikoita oli lähes 75 000, mutta kuusi kertaa poikineiden lehmien vasikoita enää vain noin 2600. Yli kuusi kertaa poikineiden lehmien vasikat poistettiin aineistosta, koska näitä oli niin vähän.
Taulukossa on lehmävasikoiden määrä emän poikimakertojen mukaan ryhmiteltynä, sekä ryhmän keskimääräinen NTM-odotusarvo laskettuna syntymähetkellä vanhempien NTM-arvoista. Odotetusti NTM-odotusarvo laskee emän poikimakertojen noustessa.
| Holstein-lehmävasikoiden määrä emän poikimakertojen mukaan ja ryhmän keskimääräinen NTM-odotusarvo. | ||
| Emän poikimakerta | Lehmävasikoiden määrä | NTM-odotusarvon keskiarvo |
| 1. | 74 593 | 12,8 |
| 2. | 49 045 | 11,5 |
| 3. | 30 253 | 10,6 |
| 4. | 15 989 | 9,4 |
| 5. | 7 060 | 8,0 |
| 6. | 2 646 | 6,6 |
Entä tuotokset?
Tuloksia tarkastellessa voi yleisesti todeta, että ryhmien väliset erot ovat pieniä. Lähes kaikkien ominaisuuksien kohdalla nähdään kuitenkin selvä trendi: nuorien lehmien tyttärien tulokset ovat paremmat, kuten NTM-tulosten perusteellakin voidaan odottaa.
Tuotosominaisuuksissa erot ovat selvät. Ensikoiden tyttäret tuottavat ensimmäisellä lypsykaudella seitsemän kiloa enemmän kuiva-ainetta (rasva + valkuainen) ja toisella lypsykaudella kymmenen kiloa enemmän verrattuna kuusi kertaa poikineiden emien tyttäriin.
| Holstein-lehmien tyttärien keskimääräinen 305 päivän tuotos (rasva+valkuainen) ensimmäiseltä ja toiselta lypsykaudelta emän poikimakerran mukaan. | ||
| Emän poikimakerta | Rasva+valkuais-kg 305-pv, ensimmäinen lypsykausi | Rasva+valkuais-kg 305-pv, toinen lypsykausi |
| 1. | 717,9 | 863,8 |
| 2. | 718,9 | 862,0 |
| 3. | 717,6 | 860,0 |
| 4. | 713,8 | 857,2 |
| 5. | 708,3 | 850,7 |
| 6. | 710,7 | 853,4 |
Rakenneominaisuuksista tutkittiin luokituspisteitä. Kaikkien ryhmien jalka- ja runkopisteet olivat 80. Ensikoiden ja kaksi kertaa poikineiden lehmien tyttärien utarepisteet olivat 80, kun muiden ryhmien tyttärillä utarepisteet olivat 79.
Käyttöominaisuudet ja elinikäistuotos
Poikimaväli on yksi mitta hedelmällisyydelle. Ensikoiden tyttärien poikimaväli on 3-4 päivää lyhyempi toisella ja kolmannella lypsykaudella, verrattuna vanhempien lehmien tyttäriin. Muiden ryhmien tyttärillä ei ole eroja poikimavälissä. Terveys- ja poikimaominaisuuksissa ei havaittu merkitseviä eroja ryhmien välillä.
Kestävyyttä tutkittiin selviytymisenä ensimmäiseltä lypsykaudelta toiselle ja toiselta kolmannelle kaudelle. Ensikoiden tyttäristä selviytyi suurempi osuus ensimmäiseltä lypsykaudelta toiselle ja toiselta kolmannelle kuin useamman kerran poikineiden emien tyttäristä.
Parempi tuotos, hedelmällisyys ja kestävyys johtavat parempaan elinikäistuotokseen. Elinikäistuotosta tutkittiin tuotettuina kuiva-ainekiloina (rasva+valkuainen). Ensikoiden tyttärien kuiva-aineen elinikäistuotos oli 2661 kg, mikä oli selvästi korkeampi kuin muiden ryhmien kuiva-aineen elinikäistuotokset, jotka olivat välillä 2581-2546 kg.
| Keskimääräinen holstein-lehmien tyttärien kuiva-aineen elinikäistuotos emän poikimakertojen mukaan. | |
| Emän poikimakerta | Elinikäistuotos, kg (rasva+valkuainen) |
| 1. | 2 661 |
| 2. | 2 579 |
| 3. | 2 581 |
| 4. | 2 572 |
| 5. | 2 562 |
| 6. | 2 546 |
Entä muut rodut?
Tanskassa holstein on selkeä valtarotu. Tämän takia punaisten rotujen aineisto käsitti vain noin 14 000 lehmää, joiden emät olivat poikineet 1-6 kertaa. Punaisella rodulla ei havaita ryhmien välillä juurikaan eroja missään ominaisuudessa. Esimerkiksi odotusarvo-NTM on vain 2,2 pistettä alhaisempi kuusi kertaa poikineiden lehmien tyttärillä kuin ensikoiden tyttärillä. Holsteinilla vastaava ero on 6,2 pistettä.
Tämä viittaa siihen, että tanskalaiset punaisen rodun jalostajat valitsevat eläimiä tarkasti NTM-arvon perusteella, kun he päättävät mille eläimille käytetään sukupuolilajiteltua siementä ja mille lihasiementä.
Jerseyn aineisto sisältää reilut 33 000 lehmää. Tulokset ovat pääpiirteissään vastaavat kuin holsteinilla, eli nuorempien lehmien tyttärillä on paremmat tulokset kuin vanhempien lehmien tyttärillä. Ensikoiden tyttärien NTM-odotusarvo on 4,3 pistettä korkeampi kuin kuusi kertaa poikineiden lehmien tyttärillä. Ensikoiden tyttärillä on korkein elinikäistuotos verrattuna muiden ryhmien tyttäriin.
Myytti on murrettu!
Tulokset kertovat selkeästi, että vanhempien lehmien tyttäret eivät ole parempia, vaan ensikoiden tyttärillä on parhaat tulokset eri ominaisuuksissa. Mitä vanhempia emät ovat tyttärien syntyessä, sitä huonompia ovat tyttärien tulokset.
Tämä on linjassa jalostuksen teorian kanssa, eli vanhempien lehmien geneettinen taso on heikompi kuin nuorempien. Tehokkain jalostusmenetelmä on käyttää sukupuolilajiteltua siementä parhaille hiehoille ja lihasiementä vanhemmille lehmille, joilla on alhainen NTM.
Teksti: Terhi Vahlsten, Jakob Lykke Voergaard ja Carolina Markey, NAVin tiedotus
Kuvat: Sanna Lohenoja ja sanna Mäkinen
Juttu on julkaistu Nauta-lehdessä 2/2025.