Kryptosporidioosi alkaa olla yleinen vaiva suomalaisilla nautatiloilla. Tauti piinaa vasikoita ja voi tarttua myös ihmisiin. Krypton tulo omalle tilalle voi tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta, mutta sitä se ei ole. Tilanteesta kannattaa käydä avointa keskustelua ja kartoittaa hyviä käytänteitä taudin hallintaan, ohjeistaa eläinlääkäri.
Kryptosporidioosi, eli tutummin krypto, löydettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1907. Se on Cryptosporidium parvum -alkueläimen aiheuttama zonoottinen tartuntatauti.
Tänä päivänä krypto on jo levinnyt monelle isolle suomalaiselle maitotilalle. Tiedon lisääminen ja vertaistuki olisi erityisen tärkeää tiloilla, joilla tautia ei ole vielä havaittu.
Tauti leviää herkästi
Kryptosporidioosi esiintyy tyypillisesti 1-2 viikon ikäisillä vasikoilla, yli 5 viikon ikäisillä sitä todetaan vain harvoin. Tartunnan lähteenä ovat ookystat, jotka erittyvät kantajan ulosteeseen täysin tartuntavalmiina. Tartunta voi levitä vasikasta toiseen suoraan, mutta myös välillisesti esimerkiksi ihmisten, saastuneen veden tai ympäristön kautta.
– Ympäristö saastuu herkästi, ja tartunta leviää nopeasti, ellei toimenpiteisiin ryhdytä ajoissa. Tartunnan voi saada myös ihminen, mikä tekee taudista myös työterveyden näkökulmasta riskin, A-Tuottajien eläinlääkäri Tuomas Herva kertoo.
Kryptosporidioosin tilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Erityisesti suuremmat tilakoot ovat luoneet taudille suotuisan ympäristön. Isommilla tiloilla syntyy jatkuvasti uusia vasikoita, mikä mahdollistaa taudin leviämisen tehokkaammin. Pienemmissä karjoissa tartuntaketju voi helpommin katketa, koska syntyvien vasikoiden määrä on alhaisempi.
– Yhden lypsyrobotin ja sitä suurempien tilojen kannattaa varautua siihen, että krypto voi olla omalla tilalla, sekä selvittää, onko krypto ongelma ja miten se saadaan pidettyä hallinnassa, Herva toteaa. Hän painottaa, että vaikka taudin alkuperän jäljittäminen on käytännössä mahdotonta, oleellista on keskittyä taudin hallintaan.
Ohjeistukset ja käytännöt taudin hallintaan
Esimerkiksi A-Tuottajat ja Eläinten terveys ETT ry ovat laatineet ohjeistuksia kryptosporidioosin hallintaan. Näihin kuuluvat muun muassa eläinvälitysohjeet sekä suositukset sairaiden ja terveiden eläinten erotteluun.
Sairaat vasikat tulee sijoittaa levyseinäisiin karsinoihin tai muulla tavoin eristää terveistä. Lisäksi vasikoiden kuljettaminen eteenpäin kasvattamoihin tulee tehdä huolellisesti, jotta tartunnat eivät pääse leviämään. Tilakohtaisesti tartunnan hallinta edellyttää pesukäytäntöjen tarkkaa noudattamista ja erottelutoimia.
Krypton hallintaan ei ole yhtä ainoaa ratkaisua, mutta tärkeimmät ovat karsinoiden ja ympäristön puhtaus, sairaiden ja terveiden vasikoiden erottelu sekä laadukkaan ternimaidon takaaminen vasikoille.
Viime vuosina on myös kehitetty uusia keinoja krypton torjuntaan. Estolääkitystä voidaan käyttää tiloilla, joilla vasikkakuolleisuus krypton takia on suuri. Lääkityksen käyttö vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa yhdessä eläinlääkärin kanssa. Estolääkityksen terveyshaitta on huomattava, koska se lisää ookystien eritystä ympäristöön, jolloin se lisää hoitajien riskiä sairastua.
Bovilis Cryptium on vuonna 2023 Euroopan komission hyväksymä kryptosporidioosia vastaan suunniteltu rokote. Se auttaa suojaamaan vasikoita taudin vakavilta seurauksilta ja vähentää tartunnan leviämistä. On kuitenkin tärkeää yhdistää rokote muihin ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten hyvään hygieniaan ja ternimaidon laadun varmistamiseen.
Tautihäpeää ei kannata potea
Vaikka kryptosporidioosi on yleistynyt ja yhä useammat tilat kamppailevat sen kanssa, siitä ei edelleenkään puhuta riittävästi. Joillekin taudin esiintyminen omalla tilalla voi olla häpeän aihe, joka voi estää avoimen keskustelun ja tiedon jakamisen.
– Tautihäpeä on muutenkin haitallista ja tarpeetonta ja siitä olisi hyvä päästä kaiken kaikkiaan eroon, koska muuten tautia ei pystytä vastustamaan, Herva neuvoo.
Krypton puhkeaminen ei tarkoita, että tilalla olisi likaista tai tila olisi huonosti hoidettu. Kyseessä on hyvin yleinen tauti, joka voi levitä monella eri tavalla, myös huolellisesta hygieniasta huolimatta. Vaikka krypton puhkeaminen voi tuntua henkilökohtaiselta epäonnistumiselta, sitä se ei ole.
Maatalousyrittäjät voivat kokea häpeää siitä, että heidän karjassaan on krypto, ja pelkäävät toisten tuottajien tai muiden alan toimijoiden tuomitsevaa suhtautumista. Tämä voi johtaa siihen, että ongelmaa ei tuoda esille ajoissa, mikä vaikeuttaa taudin hallintaa.
Tautipaniikin sijaan krypton puhkeamista voitaisiin ajatella oppimistilanteena, jossa huomataan omat parannuskohteet.
– Voi olla, että jo ennen taudin puhkeamista sama tauti on aiheuttanut jonkinlaisia piileviä tuotostappioita, joita ei ole huomattu aikaisemmin. Tautipaniikin sijaan ollaan vain tyytyväisiä, että nythän me hoksattiin, että täälläpä ei tämä asia ollutkaan hoidettuna täydellisesti, Tuomas Herva toteaa.
Teksti ja kuvat: Jenna Repka ja Elisa Lappalainen
Lue pidempi juttu aiheesta kesäkuun Nauta-lehdestä 3/2025!