Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeä asia niin kuluttajille kuin tuottajillekin. Mutta mitä se hyvinvointi oikein on ja voiko sitä mitata?
Tieteellisesti hyvinvointi on eläimen yksilöllinen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä tilasta suhteessa ympäristöön. Hyvinvoinnin viisi osa-aluetta ovat ravitsemus, fyysinen ympäristö, terveys, käyttäytymisvuorovaikutus ja psyykkinen olotila. Nykyisin ymmärretään, että pelkkä epämukavuuden, nälän ja janon välttäminen ei tarkoita hyvää hyvinvointia, vaan siihen tarvitaan myös positiivisia tuntemuksia, kuten mielihyvää, kiintymyssuhteita ja leikkimisen tuomaa iloa.
Mittaamisen vaikeus
Eläinten hyvinvointia mitattaessa tehdään havaintoja itse eläimistä, niiden ympäristöstä ja hoitokäytännöistä. Eläinperäisissä mittareissa arvioidaan esimerkiksi eläinten käyttäytymistä, niiden kuntoluokkaa, puhtautta, ihovaurioita, ontumista ja muita sairauden oireita.
Eläinten kokeman tunnetilan arviointiin käytetään laadullista käyttäytymisen arviointia (Qualitative Behaviour Assessment, QBA). Resurssiperäisissä mittareissa tarkastellaan mm. paljonko ruokintapöytätilaa ja juomapaikkoja on, onko käytettävissä karjaharjaa tai minkälainen valaistus ja ilmanlaatu navetassa on. Lisäksi käytetään toimintatapaperusteisia mittareita, kuten tietoa vasikoiden juotto- ja vieroituskäytännöistä, eläinten laiduntamisesta tai jaloittelusta ja lopetuskäytännöistä.
Nautojen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin arviointiin liittyy paljon haasteita. Eläimiä arvioidaan usein suurinakin ryhminä, joissa yksilöiden hyvinvointi poikkeaa toisistaan. Samalla tilalla on paljon eri-ikäisiä eläimiä, joiden olosuhteet ja toisaalta tarpeet eroavat toisistaan. Jotta hyvinvoinnin arviointimenetelmä olisi käyttökelpoinen, täytyy sen vastata näihin haasteisiin ja olla toisaalta kustannustehokkaasti toteutettavissa.
Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt pitkäjänteisesti nautojen hyvinvoinnin todentamismenetelmää suomalaisen elintarviketuotannon käyttöön. Tänä vuonna käynnistyneessä laajassa yhteistyöhankkeessa (Animal Welfare Verification System) hyvinvoinnin arviointimenetelmä viedään käytännön tasolle ja sitä kehitetään edelleen. Hankekonsortiossa ovat mukana Luken lisäksi Valio, Faba, ETT, Atria, HK Foods, DeLaval, Digia Finland ja GS1 Finland.
Pilottikäynnit alkaneet
Hyvinvoinnin arviointimittaristoa testattiin keväällä 2025 tilakäynneillä Luken tutkijoiden ja Faban eläinlääkäreiden voimin. Syksyllä aloitettiin viiden Faban seminologin koulutus hyvinvoinnin arvioijiksi. Eläinlääkäri Iris Kaimio suunnitteli ja toteutti Luken avustuksella koulutusjakson, joka piti sisällään etäluentoja, itsenäistä harjoittelua sekä lähipäiviä tilakäynteineen. Lokakuun lopussa aloitettiin pilottikäynnit, jotka toteutetaan 50 valiolaiselle lypsykarjatilalle loppuvuoden 2025 aikana.
Hyvinvoinnin arviointimittaristo sisältää kolme osaa: tilakäynnillä kerättävät tiedot, tuottajakyselyllä kerättävät tiedot tilan toimintatavoista sekä tietokannasta poimittavat tiedot. Viimeksi mainitut ovat Nasevasta löytyviä tietoja mm. kuolleisuudesta ja eläinlääkärin hoidoista sekä terveydenhuoltoeläinlääkärin vuosikatsauskäynnillä tekemistä havainnoista. Kaikki nämä tiedot kootaan yhteen, ja niistä laskettavaa hyvinvoinnin kokonaisarviota kehitetään hankkeessa edelleen.
Hyvinvoinnin arvioijan tehtävä on kerätä tilakäynnillä dataa eläinyksilöistä ja -ryhmistä sekä niiden ympäristöstä. Arvioija ei tee johtopäätöksiä syistä eikä anna neuvontaa eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Arviointikäynnillä kerätyt tiedot tallennetaan Nasevaan, jossa ne ovat tilan sekä terveydenhuoltoeläinlääkärin käytettävissä. Eläinlääkärin tärkeä rooli on hyödyntää kerättyjä tietoja neuvonnassa. Hyvinvoinnin arviointidata tarjoaakin mainion uuden työkalun terveydenhuoltotyön pohjaksi.
Seuraavat askeleet
AWVS-hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. 50 pilottikäynnin pohjalta saadaan arvokasta tietoa hyvinvointimittariston käytännön toimivuudesta. Ensi vuonna hyvinvoinnin arviointia tarjotaan laajemmalle tilajoukolle. Hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin laskentaa ja sen esittämismuotoja kehitetään tiloilta kerätyn aineiston pohjalta. Hyvinvoinnin arviointimittaristot ovat kehitteillä myös naudanlihantuotantoon emolehmätiloille, vasikkakasvattamoihin ja loppukasvatettaville naudoille.
Tulevaisuudessa arvioinnin tukena voidaan mahdollisesti hyödyntää myös erilaisten sensorien keräämää dataa, jolloin esimerkiksi eläinten käyttäytymisestä saadaan tietoa pitemmältä ajanjaksolta kuin tilakäynnin aikana on mahdollista kerätä. Myös tekoälyn hyödyntämistä eläinten hyvinvointiriskien tunnistamisessa selvitetään. Hyvinvoinnin mittaustulokset ja hyvinvoinnin edistymisen todentaminen ovat tärkeitä elintarviketeollisuudelle, ja niitä voidaan hyödyntää niin elintarvikeviennissä kuin kuluttajaviestinnässäkin. Päätavoite on kuitenkin kehittää kotimaisen eläintuotannon kestävyyttä ja kannattavuutta.
Teksti ja kuvat: Iris Kaimio, Faba
Kiinnostuitko hyvinvoinnin arvioinnista? Ota yhteyttä!
Tilakäynnit: Iris Kaimio, Faba osk, p. 050-5813933, iris.kaimio@faba.fi
Hyvinvoinnin arviointimittaristo: Lilli Frondelius, Luonnovarakeskus, lilli.frondelius@luke.fi
Jutun aiheesta löydät myös joulukuun Nauta-lehdestä 5/2025!