Risteyttämällä eri rotuja pyritään saamaan hyviä tuotantoeläimiä maidontuotantoon. Risteytyslehmiä pidetään yleisesti terveempinä, hedelmällisempinä ja kestävämpinä kuin puhdasrotuisia lehmiä heteroosista eli risteytyselinvoimasta johtuen. USA:ssa Minnesotan yliopisto on tehnyt aiheesta 10 vuotta kestäneen tutkimuksen, jossa verrattiin puhtaita holsteineja risteytyslehmiin.
Tutkimuksessa olleet risteytykset olivat ProCross-risteytyksiä, joissa on käytetty systemaattisesti kolmea rotua: holsteinia, pohjoismaista punaista rotua (VR) sekä montbeliardea. ProCross on VikingGeneticsin tuotemerkki ja laajasti käytössä eri puolilla maailmaa. Heinäkuun loppupuolella pidettiin Portugalissa seminaari, jossa Minnesotan yliopiston tutkimuksen tuloksia esiteltiin yleisölle.
Miksi juuri kolme rotua? VG:n mukaan kolmella rodulla saavutetaan riittävän suuri heteroosi- eli risteytysvaikutus, joka tuo suotuisia ominaisuuksia jälkeläiselle. Kahden rodun käyttökin toki aikaansaa heteroosin, mutta vaikutus on rajallisempi. Neljä rotua puolestaan toisi mukanaan kovin monimutkaisesti hallittavan risteytysohjelman.
ProCross-risteytysohjelmassa käytetään kolmea rotua. (Lähde: VikingGenetics)
Yli 3500 lehmän tutkimus 10 vuoden ajalta
Minnesotan yliopiston tutkimus käsitti 10 vuoden ajanjakson ja siihen osallistui 8 karjaa, joissa kussakin oli vähintään 250 lehmää ja hiehoa. Yhteensä tutkimuksessa oli sen alkaessa mukana 3550 puhdasrotuista holsteinia, jotka siemennettiin seuraavasti:
- 44 % holsteinilla
- 28 % montbeliardella
- 28 % punaisella rodulla
Kahden rodun risteytyslehmät siemennettiin tämän jälkeen joko montbeliardella tai punaisella rodulla, jolloin saatiin kolmen rodun ProCross-risteytyksiä. Nämä siemennettiin aikanaan jälleen holsteinilla.
Lehmien tuotokset ja poikimavälit mitattiin, lisäksi mukaan otettiin paljon muitakin muuttujia, kuten elopaino ja kuntoluokka. Terveys arvioitiin lypsy- ja umpikauden yhteenlaskettujen hoitokulujen perusteella. Yksilöllistä rehunkulutusta mitattiin 2,5 vuoden ajan yliopiston omassa karjassa, jossa on vain puhtaita holstein- sekä ProCross-risteytyslehmiä.
Risteytys osoittautui taloudelliseksi
Tutkimustulosten yhteenvedossa todetaan risteytyslehmien olevan taloudellisesti kannattavampia kuin puhtaiden holsteinien, koska ne kuluttivat vähemmän rehua ja säilyttivät siitä huolimatta kuntoluokkansa ja kehonsa rasvavarastot hyvällä tasolla.
Maitotuotoksissa risteytykset eivät aivan pärjänneet puhtaille holsteineille, mutta erot olivat pieniä. Kuiva-ainetuotoksissa (rasva + valkuainen) oli hienoinen ero risteytysten hyväksi. Hedelmällisyydessä risteytykset päihittivät puhdasrotuiset lehmät kirkkaasti: poikimaväli oli kahden rodun risteytyksillä 10-16 ja kolmen rodun risteytyksillä 18-31 päivää lyhyempi.
Risteytyslehmät olivat myös terveempiä: hoidoista aiheutuneet kustannukset olivat 2-roturisteytyksillä 24 % pienemmät ja 3-roturisteytyksillä 27 % pienemmät holsteinlehmiin verrattuna.
ProCross-risteytyslehmiä laitumella Tanskassa.
Risteytykset kiinnostavat maailmalla
Myös brittilehti Farmers Weekly on raportoinut laajasti Minnesotan yliopiston tutkimuksista. Briteissä, kuten meilläkin, on siirrytty maidon hinnoittelussa painottamaan enemmän kuiva-ainetta. Minnesotan yliopiston risteytystutkimusta johtanut professori Les Hansen kehottaa jutussa brittiläisiä maidontuottajia harkitsemaan risteytysten käyttöä.
– Viljelijät kuvittelevat, että risteytykseen siirryttäessä tuotos putoaa, mutta se ei ole totta. Voit kyllä menettää vettä, mutta rasva- ja valkuaistuotokset pysyvät ennallaan.
Professori Hansen toteaa, että koska risteytykset säilyttävät kuntoluokkansa paremmin, ne ovat myös hedelmällisempiä.
– On hyvin tiedetty tosiasia, että kuntoluokkansa pitävät lehmät ovat hedelmällisempiä ja terveempiä. Tässä kohtaa risteytyksissä näkyy hyvin montbeliarde-rodun vaikutus, koska rodulla on voimakas taipumus säilyttää elopainonsa.
Lehden haastattelema ruotsalaistuottaja Anders Nilsson kertoo, että lehmäkohtainen taloudellinen tuotto kasvoi 337 euroa hänen siirryttyään risteytyksiin. Nilssonilla on 350-päinen lypsykarja Laholmissa Etelä-Ruotsissa. Alun perin vain holsteineja käsittäneen karjan keskituotos oli 11 500 kiloa, mutta tiineyteen vaadittiin aina keskimäärin kaksi siemennystä. Vuonna 2011 Nilsson vaihtoi rotua.
Nyt karjan tuotos on 13 000 kg, rasva 4,2 % ja valkuainen 3,2 %. Karjanhoitajan mukaan tuotoksen nousuun tosin on pääosin syynä se, että tilalla siirryttiin lypsämään kolmesti päivässä. Mutta samalla myös hedelmällisyys on parantunut, nyt tiineyteen tarvitaan enää 1,5 siemennystä.
– Tavoittelimme pienikokoisempia lehmiä, jotka olisivat hedelmällisempiä. Nyt meillä on pienemmät lehmät, jotka lypsävät enemmän, mutta myös tiinehtyvät nopeammin, Nilsson toteaa.
Teksti: Sanna Lohenoja
ProCross-risteytyksestä voit lukea myös täältä.