Terveystarkkailun tuloksissa on vuosien välillä vain vähän vaihtelua. Terveystarkkailun kattavuus on edelleen erittäin hyvä ja kattavuudessa ei tapahtunut lainkaan muutoksia vuoden aikana. Tuotosseurantaan kuuluvista karjoista siis 94,6 prosenttia on edelleen mukana terveystarkkailussa, eli niistä on saatu vuoden aikana vähintään yksi hoitomerkintä rekisteriin.
Samat vaivat vuodesta toiseen
Lehmiä hoidetaan eniten hedelmällisyysongelmien ja utaresairauksien takia. Eniten hoitomerkintöjä kertyy koodille 12 eli hiljainen kiima. Sen osuus on 12,6 prosenttia kaikista aloitushoidosta. Selvä kakkonen on äkillinen ja kliininen utaretulehdus (koodi 301) 10,86 prosentin osuudella.
Hedelmällisyysongelmat ja utaresairaudet vaivaavat kaiken ikäisiä lehmiä. Vanhemmille lehmille kertyy paljon hoitoja myös poikimahalvauksesta, mutta ensikot enimmäkseen säästyvät siltä vaivalta.
Rotujen erot kasvavat
Hoitoprosentti kertoo hoitomerkintöjen määrän sataa lehmää kohden. Holsteinilla on edelleen korkeammat hoitoprosentit kaikissa sairausryhmissä kuin ayrshirellä. Viime vuonna eri sairausryhmien yhteenlaskettu hoitoprosentti nousi holsteinilla yli 90 prosenttiin, kun vastaava luku ayrshirellä on 66. Rotujen välinen ero siis kasvoi huomattavasti, eikä oikeastaan kerro koko totuutta rotujen eroista terveysominaisuuksien suhteen.
Jos huomioidaan jokaiselta hoidetulta lehmältä vain yksi aloitushoito, niin saadaan selville hoidettujen lehmien osuus. Tässäkin nähdään rotujen välillä selviä eroja. Holstein-lehmistä on vähintään kerran hoidettu noin 51 prosenttia ja ayrshirelehmistä 39,8 prosenttia. Suomenkarja asettuu valtarotujen väliin: rodun hoidettujen osuus on noin 45 prosenttia.
Holsteinin ja ayrshiren ero on siis 11 lehmää sadasta, eli sadan lehmän joukossa ayrshirerodussa on 11 tervettä lehmää enemmän kuin holsteinrodussa.
Katso tarkemmat terveystarkkailun tulokset täältä.
Teksti: Terhi Vahlsten, Faba
Kuva: Sanna Lohenoja