Laitumella vasikkaansa imettävä lypsylehmä suomalaisella lypsykarjatilalla.
Perinteisesti lypsykarjoissa vasikka erotetaan emästään melko nopeasti syntymän jälkeen ja juotosta huolehtii tämän jälkeen hoitaja. Vasikoiden pidempi vierihoito maitotiloilla on alkanut viime aikoina kiinnostaa myös tutkijoita. Eläinten hyvinvointia halutaan lisätä, ja toisaalta imettävän lehmän hoitopanosta vasikasta käyttää entistä enemmän hyväksi.
Erityisesti luomutiloilla vierihoito voi olla erittäin toimiva järjestelmä toteuttaa luomuehtojen mukaista vaatimusta vasikoiden kolmen kuukauden täysmaidon saannin vaatimukseen. Eräiden tietojen mukaan esimerkiksi Norjassa 18 prosenttia ja Ruotsissa 22 prosenttia luomumaitotiloista antaa vasikoiden imeä emäänsä, yleisimmin viikon ja pisimmillään jopa 13 viikon ikään.
Monikansallinen tutkijaryhmä Norjasta, Saksasta ja Kanadasta julkaisi 2016 tieteellisessä ”Applied Animal Behaviour Science” –julkaisussa artikkelin, jossa vertailtiin vasikoiden vierihoito- ja imettäjälehmäjärjestelmiä. Tutkijat kokosivat tätä varten tietoja eri lähteistä, joten aineisto on eri tutkijoilta. Tässä muutamia kohtia tutkimuksesta.
Kolme erilaista vierihoitojärjestelmää olivat kokoaikainen vierihoito, lyhyen päivittäisen kontaktin mahdollistava vierihoito ja joko päivän tai yön kestävä vierihoito. Imettäjälehmäjärjestelmässä imettäjällä oli 2-4 vasikkaa.
Vasikat joivat eniten kokoaikaisessa ja puolen vuorokauden kestävässä vierihoidossa. Näissä myös päiväkasvut olivat parhaat. Toisaalla on todettu, että vasikan nopea painonnousu korreloi hyvin suurempaan maitotuotokseen ensikon ensimmäisellä tuotantokaudella.
Vierotusstressi oli voimakkainta kokoaikaisessa vierihoidossa. Siksi tutkijat suosittelevat, että vierotusta ei tehtäisi kerralla vaan vähitellen ainakin kahdessa vaiheessa.
Erityisen lupaava oli joko yön tai päivän kestävä vierihoito. Siinä sekä vasikka että lehmä tottuvat olemaan erossa, vasikka saa ihmiskontakteja ja oppii imemään maitoa tuttiämpäristä tai juomalaitteesta. Utareliivejä on kokeiltu estämään vasikoiden imeminen. Tulokset ovat olleet myönteisiä, vaikkakaan tarkempia tietoja niiden käyttökelpoisuudesta lypsy- ja imetystilanteissa ei ole. Lähinnä on haluttu selvittää lisätyö, mikä utareliiveistä tulee. Etuna on, että vasikka saa oleskella emän lähellä.
Imettäjälehmä ja vasikoita Juvan Muumaa -luomutilalla.
Imettävät lehmät voivat pidättää maitoa lypsettäessä ja niiden maidon rasvapitoisuus voi olla alhaisempi kuin ei-imettävien. Imettäminen voi vaikuttaa myönteisesti utareterveyteen.
Hiljattain on myös osoitettu, että monipuoliset sosiaaliset kontaktit parantavat vasikoiden kognitiivisia taitoja. Ne liikkuvat monipuolisesti ja oppivat toimimaan naudalle tyypillisten mallien mukaisesti sekä reagoimaan lajitoveriensa mielialoihin ja käyttäytymiseen.
Lue tutkimus aiheesta täältä.
Teksti ja kuvat: Maija Kyrö
Suomalaistilojen kokemuksia vasikoiden pidennetystä vierihoidosta ja imettäjälehmien käytöstä voit lukea heinäkuun Nauta-lehdestä 3/2019.