Jalostussuunnittelu on karjatilan tärkeimpiä töitä, jonka avulla nostetaan eläinaineksen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Karjojen kasvaessa myös jalostussuunnittelu kehittyy vastaamaan uudenlaisia tarpeita ja tehokkuusvaatimuksia.
– Isoissa karjoissa aika ei enää riitä tarkastelemaan kaikkia parituksia yksilöllisesti, eikä ainakaan jokaisen tilakäynnin yhteydessä, toteaa kehitysagronomi Anne-Mari Niemi Fabasta. Hän on erikoistunut suurten tilojen jalostussuunnitteluun.
– On siirryttävä ryhmäajatteluun, jossa kullekin eläinryhmälle valitaan omat tavoitteensa ja käytettävät sonnit, ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Kaikki tietysti lähtee karjan jalostustavoitteista, jotka määrittelee karjanomistaja, Anne-Mari painottaa.
Hyvät etukäteissuunnitelmat
On aamu, ja istumme pälkäneläisen Aapis Maidon päärakennuksessa tuvan pöydän ääressä. Anne-Mari Niemi on tullut tilakäynnille, ja edessä on työntäyteinen päivä 190 lehmän karjassa. Pöydän ääressä käydään aluksi läpi sopivia sonneja, kerrataan jalostustavoitteita, tarkistetaan tulosteista karjan perinnöllisen edistymisen suunta eri tavoitteissa ja muutoinkin keskustellaan paljon.
Suuressa karjassa tilakäynnille valmistautumisen merkitys korostuu: jotta iso työmäärä saadaan tehtyä suunnitellun tuntimäärän puitteissa, on oltava selvät sävelet siitä mitä tehdään. Tilakäynnin jälkeen jalostusasiantuntija tekee vielä navetassa tehdyt suunnitelmat loppuun toimistotyönä.
– Käytän tilakäynnillä etukäteen laatimiani apulistoja. Toisessa ovat rakennearvosteltavat eläimet, toisessa seuraavan 3 kk aikana siemennettävät, kertoo Anne-Mari.
Rakennearvosteltavien listalle Anne-Mari on poiminut viime tilakäynnin jälkeen poikineet ensikot, HI-naaraat sekä ne toisen kerran poikineet, joilta puuttuu toinen rakennearvostelu.
Tehokkuus on tärkeää
Navetalla vaihdamme tilan suojavarusteisiin ja astumme sisään. Aluksi Anne-Mari katsastaa hiehojen osaston.
– Nuorison tarkastelu antaa hyvää informaatiota siitä mihin suuntaan ollaan menossa, ja pitääkö joitakin ominaisuuksia kenties painottaa jatkossa enemmän jalostusvalinnoissa.
Hiehoista siirrytään lypsävien osastoon. Laumasta poimitaan yksi kerrallaan listalla olevia eläimiä, jotka Anne-Mari rakennearvostelee. Tehonainen ei eläintä kohden tuhlaa kovin montaa minuuttia. – Homman on sujuttava ripeästi, Anne-Mari kuittaa naputellessaan pisteitä kämmykkään.
– On tärkeää, että karjan kaikki ensikot rakennearvostellaan. Se antaa arvokasta tietoa eläimestä sonnivalinnan pohjaksi. Jatkossa eläin on jo sitten minulle ”tuttu”, kun olen sen kerran arvostellut.
Anne-Mari kertoo, että ison tilan kumppanina hänen roolinsa on kuunnella ja keskustella.
– Jos on ongelmia, esitän ratkaisuehdotuksia, mutta viime kädessä päätökset tekee aina karjanomistaja. Pidän kuitenkin tärkeänä, että edistymme asetetuissa tavoitteissa. Asiakkaan menestyminen kertoo myös minun onnistumisestani, Anne-Mari toteaa.
200 lehmän karjan jalostussuunnittelu:
- neljä tilakäyntiä vuodessa
- tilakäynnillä kuluu aikaa noin 6 tuntia
- kaikki karjan ensikot rakennearvostellaan (FabaRANE)
- jalostussuunnitelma päivitetään myös jokaisen tilakäynnin välillä, eli yhteensä 8 kertaa vuodessa
- jalostussuunnittelun kustannukset vuodessa noin 2000 euroa
Sanna Lohenoja, teksti ja kuvat
Lue lisää ison tilan jalostussuunnittelusta helmikuun Nauta-lehdestä 1/2016!