Holstein International -lehti julkaisi holsteinin jalostusindeksien maailmanlaajuisen katsauksen viimeksi vuonna 2013. Sen jälkeen moni jalostusorganisaatio on kehittänyt uusia indeksejä, jotka perustuvat taloudellisten suhdanteiden muutoksiin ja uusiin jalostettaviin ominaisuuksiin. Nämä muutokset näkyvät indekseissä vuonna 2019. Heinäkuun Holstein International esitteli päivitetyn yhteenvedon maailmalla nyt käytössä olevista sekä tulevaisuudessa suunnitteilla olevista jalostusindekseistä.
Vaikka eläinten geneettinen potentiaali ei ole kuudessa vuodessa juurikaan parantunut tai heikentynyt, lehmien ja sonnien jalostusarvot ovat muuttuneet selvästi. Tämä johtuu jalostettavien ominaisuuksien painotusten muutoksista sekä uusien ominaisuuksien mukaantulosta. Se, miten kutakin jalostettavaa ominaisuutta painotetaan kokonaisindekseissä, on tekninen asia ja ohjaa jalostusta. Esimerkiksi maitotuotoksen osaindeksi ei kaikissa maissa kuulu kokonaisindeksiin, vaan luotetaan siihen, että vahvasti painotettu rasva- ja valkuaistuotos ohjaa myös maitotuotosta kasvuun.
Kestävyyden painotus indekseissä on pienentynyt kolme prosenttia viimeisten kuuden vuoden aikana, vaikka lehmien kestävyyden tärkeys ei suinkaan ole vähentynyt. Ominaisuus korreloi hedelmällisyyden, utare- ja sorkkaterveyden sekä elinvoimaominaisuuksien kanssa. Nykyisin näitä kaikkia painotetaan entistä enemmän, sillä yksittäisiä ominaisuuksia on helpompi arvioida. Tämä osoittaa, että suhde tuotoksen, rakenteen ja terveysominaisuuksien (fitness) välillä ei ole muuttunut merkittävästi, vaan ennemminkin lujittunut entisestään. Mielenkiintoisia muutoksia painotuksissa nähdään kuitenkin näiden ominaisuusryhmien sisällä.
Painotuksen muutos valkuaisesta rasvaan
Tuotoksen painotus on laskenut hieman edellisen katsauksen jälkeen. Painotuksen muutos ei kuitenkaan estä korkean tuotoksen jalostusta. Voin hinnan muutokset ovat oikaisseet kokonaisindeksiä suurissa holstein-maissa, ja tällöin rasvaindeksin painotus on noussut kokonaisindeksissä. Samalla valkuaisindeksin painotusta on muutettu lähemmäs rasvaindeksiä. Rasva-valkuaisindeksien suhde on laskenut 1:3:sta 1:2:een vuosien 2013 ja 2019 välillä.
Rakennetta pidetään edelleen tärkeänä
Kun maailmanlaajuinen katsaus holsteinin jalostusarvoihin julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1996, kokonaisjalostusarvossa painotettiin rakenneominaisuuksia 15 prosentilla, tuotosta 79 prosentilla ja terveysominaisuuksia 6 prosentilla.
Rakenne ei ole edelleenkään menettänyt painoarvoaan, vaikka terveys- ja kestävyysominaisuuksia pidetäänkin yhä tärkeämpinä. Sen sijaan tuotosominaisuudet ovat menettäneet osuuttaan. Rakenneominaisuuksien painotus on pysynyt hyvin tasaisena vuosien mittaan, ja vuoden 2019 maailmanlaajuisissa kokonaisjalostusarvoissa rakenneominaisuuksien osuus on 16 prosenttia.
Terveysjalostukseen on herätty laajalti
Kun eläimistä saatuja terveystuloksia halutaan muuntaa tilastotieteen keinoin jalostusarvoiksi, niihin joudutaan keskittämään kaikista eniten tieteellistä työtä. Terveysominaisuuksien jalostusarvot vaihtelevatkin monissa maissa merkittävästi. Monet terveysominaisuuksista eivät ole uusia, niiden indeksejä vain ei ole laskettu kaikissa maissa koska niitä varten kerättyä tietoa ei ole ollut saatavilla. Utaretulehdusindeksi on ollut käytössä Pohjoismaissa 1980-luvulta lähtien ja Alankomaissakin jo yli kymmenkunta vuotta, mutta monissa johtavissa holstein-maissa tämän indeksin tärkeyteen on vasta äskettäin herätty. Parantuneen sorkkaterveysdatan keruun tuloksena myös sorkkaterveysindeksin tärkeys on kasvanut.
Hedelmällisyydelle ja kestävyydelle uusia ominaisuuksia
Myös hedelmällisyyteen liittyvien ominaisuuksien uusia jalostusarvoja on kehitelty viime vuosina. Tiineyden pituus-, poikimisen jälkeinen käytös- ja hiehojen hedelmällisyysominaisuus-indeksejä on esitelty muutamissa maissa. Näillä ominaisuuksilla voidaan helpottaa monimutkaisen hedelmällisyyden arvioimista. Kestävyyttä puolestaan on entistä helpompi arvioida entistä tarkemmilla ominaisuuksilla kasvaneen tutkimusdatamäärän ansiosta. Vaikka tuotos-, rakenne- ja terveysominaisuudet korreloivat enemmän tai vähemmän kestävyyden kanssa, löytyy jatkuvasti muitakin ominaisuuksia, joilla on selkeä yhteys eläimen kestävyyteen. Useissa maissa on esitelty muun muassa vasikoiden eloonjäämisindeksiä.
Rehun hyväksikäyttö on kuuma jalostuskohde
Odotetuin ja tutkituin jalostuskohde tällä hetkellä on rehun hyväksikäyttö. Sitä kuvaavaa indeksiä on laskettu suhteuttamalla eläimen syömä kuiva-aineen määrä sen tuottamaan maitomäärään. Ominaisuudella on tärkeä taloudellinen merkitys. Jotta saadaan luotettava rehun hyväksikäyttöä kuvaava indeksi aikaan, tarvitaan paljon tutkimustietoa eläimistä: esimerkiksi tuotetun metaanin määrä, elopaino ja tuotostiedot.
Missään maassa ei ole vielä kyetty laskemaan suoraa geneettistä yhteyttä rehun hyväksikäytölle. Yksi kehitetty indikaattori on säästetty rehu (saved feed). Se kertoo, kuinka paljon vähemmän rehua eläin tarvitsee lypsykaudella ylläpitoonsa. Saved feed -indeksi – suomalaisittain Rehunsäästöindeksi – on otettu tänä syksynä käyttöön Pohjoismaissa. Naudan kuntoluokkaa kuvaavaa jalostusarvoa on tutkittu monissa maissa, ja tämä indeksi tullaan esittelemään muutaman vuoden sisään.
Indeksit erikoistuvat tuotantosuunnan mukaan
Lopuksi artikkeli esittelee jalostuksen trendejä, joita suurissa maatalousmaissa on jo nähtävissä. Tuotantotavat saattavat poiketa monissa maissa huomattavasti toisistaan, ja tuotanto voi painottua spesifeihin tuotteisiin, jolloin myös kokonaisjalostusarvot ovat erilaisia. Maailmalla on paljon erilaisia kokonaisindeksejä, joiden avulla voidaan valita eläimiä tuotantosuunnan mukaan, ja tulevaisuudessa tullaan esittelemään entistä erikoistuneempia kokonaisindeksejä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä juustontuotanto-indeksi, joka painottaa juustontuotannolle tärkeitä ominaisuuksia. Espanjassa on useita spesifejä kokonaisindeksejä, muun muassa luomutuotanto-, maidontuotanto- ja laidunnusindeksit. Irlanti lanseeraa tammikuussa indeksin, jolla voidaan helpottaa lihasonnivalintaa lypsylehmille. Iso-Britannia ja Uusi-Seelanti taas painottavat tietyssä kokonaisindeksissään mahdollisuutta nautojen kevätpoikimiseen.
Lähteenä käytetty artikkelia ”Worldwide breeding index 2019: Focus on fat, new traits and additional indexes”; Holstein International no. 307, heinäkuu 2019, s.16-21.
Käännös ja referointi: Laura Havukainen ja Sanna Lohenoja