Ennätysputki satatonnareissa jatkuu, sillä viime vuonna päästiin taas uudelle sataluvulle: kaikkiaan 918 lehmää saavutti 100 000 maitokilon elinikäistuotoksen rajan. Uusia 150-tonnareita saatiin 24.
100 000 kiloa lypsäneitä lehmiä on kirjattu omaan kantakirjaluokkaansa vuodesta 1958 lähtien, mutta vuosittainen yksilömäärien tilastointi alkaa vasta vuodesta 1988. Takavuosikymmenillä satatonnareita kirjattiin joitakin kymmeniä vuodessa. Vuonna 2003 saatiin ensimmäistä kertaa yli sata satatonnaria, ja vuonna 2019 yli 500 satatonnaria. Nyt siis rikkoutui ensimmäistä kertaa 900 vuosittaisen satatonnarin raja.
Eniten satatonnareita saatiin holstein-rotuun, joka on loogista, onhan se yleisin lypsyrotumme ja myös kilomääräisiltä tuotoksiltaan paras. 100 000 kilon luokkaan kirjattiin viime vuonna lehmiä kuudesta eri rodusta, ensimmäistä kertaa myös yksi montbeliarde-lehmä.
100- ja 150-tonnareiden määrät roduittain viimeisten viiden vuoden ajalta:
| 100-tonnarit | 150-tonnarit | |||||||||
| Vuosi | Ay | Hol | SK | Jer | Bs | Mont | Yhteensä | Ay | Hol | Yhteensä |
| 2021 | 204 | 470 | 2 | 1 | 677 | 5 | 14 | 19 | ||
| 2022 | 221 | 556 | 3 | 780 | 3 | 15 | 18 | |||
| 2023 | 246 | 580 | 2 | 1 | 1 | 830 | 1 | 12 | 13 | |
| 2024 | 230 | 631 | 3 | 1 | 865 | 2 | 12 | 14 | ||
| 2025 | 237 | 674 | 3 | 1 | 2 | 1 | 918 | 3 | 21 | 24 |
Satatonnareita saadaan lukumääräisesti vuosi vuodelta yhä enemmän, vaikka samaan aikaan lehmien määrä Suomessa hienoisesti laskee. Tähän vaikuttaa moni asia, kuten jalostus, ruokinta, hoito ja olosuhteet. Silti täytyy muistaa, että sadantuhannen maitokilon rajapyykin saavuttaminen on edelleen suhteellisen harvinaista: viime vuonna suomalaisista lypsylehmistä tähän ylsi 0,4 prosenttia.
Kaikkiaan 100-tonnariksi on kautta aikain Suomessa lypsänyt 10 385 lehmää ja 150-tonnariksi 214 lehmää. Kaksi holsteinlehmää on yltänyt 200-tonnariksi, joka on ultraharvinainen saavutus ihan maailmankin mittakaavassa. 200-tonnareista voit lukea lisää täältä.
Toisaalta voidaan myös pohtia, onko isoista maitokilotuotoksista palkitseminen enää tätä päivää?
– Mielestäni keskusteluun pitäisi nostaa se, että maitokilojen sijasta ”kunnia-arvoja” voisi jakaa lehmille pikemminkin kuiva-aineen eli rasva- ja valkuaiskilojen tuottamisesta. Nykyisin maidon kulutus painottuu enemmän tähän suuntaan, eli maito pikemminkin syödään kuin juodaan, toteaa Faban jalostusjohtaja Pirkko Taurén.
– Tämä näkökulma on myös sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen että eläinten hyvinvoinnin kannalta suositeltava, Taurén lisää.
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuva: Sanna Mäkinen