Sonni on äärimmäisen tärkeä tekijä emokarjassa, joten sen valintaan kannattaa paneutua. On myös hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä oikein on hakemassa. Etsiikö sonnia hiehoille vai jo poikineille emoille? Onko sonnin jälkeläisistä tarkoitus jättää uusia emoja karjaan, vai hakeeko ns. päätesonnia? Sonnin ulkoisen olemuksen lisäksi pitäisi osata tulkita myös suku- ja terveystietoja sekä jalostusindeksejä.
(Korjattu kaksi asiavirhettä 20.2., koskien rakenneindeksejä sekä sonnin karanteenia.)
Lihakarjan astujasonnin hankintaa käsiteltiin laajasti Faban järjestämässä webinaarissa helmikuun puolivälissä. Puhujina oli asiantuntijoita eri sektoreilta, ja sonnikaupoille lähtevä saikin laajan kattauksen hyviä vinkkejä. Tässä jutussa on muutamia maistiaisia, koko webinaaritallenteen voit katsoa täältä.
Eläinlääkärin näkökulmasta sonnin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin jalkojen ja selän terveyteen sekä kiveksiin, toteaa terveydenhuoltoeläinlääkäri Iris Kaimio Emovetistä.
– Hyvän astujasonnin tehtävä on saada naaraat tiineiksi, johon se kiteytetysti tarvitsee kolme ominaisuutta: sillä on kyky tuottaa riittävästi hyvälaatuista siementä, kyky astua naaraita, sekä halua astua eli libido, Kaimio listaa.
Tiineytyskykyä arvioidaan mm. mittaamalla sonnin kivesten ympärysmitta, joka vuoden ikäisellä sonnilla tulisi olla vähintään 30 cm. Mittauksen voi tehdä itsekin, jos sonnin vain saa kiinni johonkin. Siitossonnikasvattamoissa mittauksen tekee eläinlääkäri.
Hyvät jalat ja sorkat ovat tarpeen, jotta sonni pystyy vaivatta astumaan. Naaraan selkään hypätessään sonnin koko paino on takajaloilla. Samasta syystä myös selän terveys on tärkeää. Sonnin liikkumista kannattaa arvioida; ontuvalla tai selkä köyryssä kulkevalla sonnilla ei kaikki ole kunnossa.
Kaimio muistuttaa myös eläintautiriskeistä sonnin oston yhteydessä, ja ostajan on syytä olla tarkkana.
– Vaaditaan aina terveystodistukset ja salmonellanäytteet myyjätilalta, eläinlääkäri kehottaa.
Hyödynnä jalostusarvoja
Siitossonnin jalostusarvoilla on paljon kerrottavaa, toteaa lihakarjan tuotepäällikkö Kaisa Sirkko Fabasta.
– Syntymäpaino- ja poikimahelppous isänä -indeksit ovat erityisen tärkeitä, kun valitaan sonnia hiehoille tai ison rodun sonnia pienille emoille, Sirkko kertoo.
Vieroituspaino- ja vuodenpainoindekseillä on voimakas positiivinen yhteys teuraspainoon. Emoindeksin Sirkko nimeää ”ehkä jopa tärkeimmäksi indeksiksi emokarjassa”.
– Se on erityisen tärkeä, jos haluaa sonnin jälkeläisistä karjaan uusia hyviä emoja. Hyvä emoindeksi ennustaa sonnille hyviä tyttäriä.
Teurasindeksejä kannattaa painottaa sonnivalinnassa etenkin, jos on hankkimassa ns. päätesonnia.
Entä sopiiko sonni suvultaan omaan karjaan? Liian läheistä sukulaisuutta on vältettävä, jottei sukusiitosaste ala kipuamaan ylöspäin. Sukutauluja tutkimalla sonnin sopivuuden voi päätellä, mutta etenkin isossa karjassa on todella työlästä tarkastella eläinten sukuja erikseen.
– Voi olla tuntien työ selvitellä useista sonniehdokkaista, mikä käy kellekin. Avuksi kannattaa ottaa Sukusiitoslaskuri, joka löytyy Minun Maatilastani. Oman karjan sonneja voi tarkastella itse, ja Faban emoasiantuntijaa voi pyytää selvittämään muilla tiloilla myytävänä olevien tai keinosiemennyssonnien sopivuutta oman karjan emoille, Sirkko vinkkaa.
Genomitestistä selviää monta asiaa
Astujasonni kannattaa aina genomitestata, toteaa Fabalab-palveluvastaava Sonja Närkki. Yhdellä testillä saa monta hyötyä: sonnin oikea polveutuminen varmistuu, saadaan selville useiden eri perinnöllisten tautigeenien mahdollinen kantajuus sekä varmistetaan sonnin DNA-tiedot talteen tulevia isyysmäärityksiä varten.
– DNA-tautigeenituloksiin liittyy myös eettinen hyvinvointinäkökulma, eli kun tunnistetaan kyseisen eläimen mahdolliseen jalostuskäyttöön liittyviä riskejä, voidaan tietoisesti välttää riskiparituksia, Närkki muistuttaa.
Usein tautigeenien kantaja-kantaja-parituksiin liittyy vasikan menettäminen, jopa emän menettäminen, sekä erilaiset epämuodostumat ja luomiset.
Sonnin tärkeät jalat
Hyvärakenteisella sonnilla on ennen kaikkea terveet ja hyvärakenteiset jalat ja muutoinkin terve rakenne, ja se on sopiva juuri siihen tarkoitukseen johon se hankitaan, kertoo eläinaineksen asiantuntija Tero Mustonen Fabasta. Mustonen on lihakarjan päärakennearvostelija Suomessa, joten sonnien rakenteen arviointi on tuttuakin tutumpaa.
– Jalat on yksi tärkeimmistä syistä, miksi vanhempia sonneja poistetaan karjoista. Sonnin kestävyys on siis aika pitkälti kiinni siitä, miten sen jalat kestävät, Mustonen toteaa.
– Sonni on pitkäaikainen investointi. Kestävää sonnia voi käyttää monta vuotta, ja sen jälkeen sen voi vielä myydä toiseen karjaan.
Olennaista sonnin rakenteen tarkastelussa ja valinnassa on, hankitaanko se astumaan lehmiä vai hiehoja. Jälkimmäiseen työhön sonni ei saa olla liian raamikas, jotta vasikat syntyvät helposti. Lisäksi on mietittävä, haetaanko sonnilta lihakkuutta, sekä millaisia jälkeläisiä siltä mahdollisesti halutaan karjaan jätettäväksi.
Hiehoille tarkoitetun sonnin rakenteessa tulee kiinnittää huomiota mm. rinnan leveyteen. Lisäksi kannattaa vilkaista myös sonnin indeksilistaa, esimerkiksi hiehoille tarkoitetun sonnin syntymäpainoa, Mustonen toteaa. Siitä saattaa saada tärkeää lisätietoa sonnin sukutaustan vaikutuksesta.
– Vaikka sonni paperilla vaikuttaisi esimerkiksi sopivalta hiehoille, haluan kyllä myös aina nähdä sonnin oman rakenteen, että onko se liian roteva ja leveärintainen hiehoille, Mustonen toteaa.
Kun sonni tulee kotiin
Entä kun sonni on valittu, ostettu ja saapuu tilalle? Luken tutkija ja itsekin emotilallinen Maiju Pesonen suosittelee, että ostaja olisi aina itse vastaanottamassa ostamaansa sonnia.
– Tai ainakin tulee antaa hyvät ohjeet, miten ja mihin sonni tilalla puretaan. Sitä ei saa jättää yksin viimeiseen pimeään nurkkaan, Pesonen toteaa. – Sonnilla tulisi olla turvallinen pitävä alusta, hyvä valaistus, pehmeä makuupaikka ja kavereita näköpiirissä.
Sonnia on hyvä pitää hetken karanteenissa esimerkiksi parin emon kanssa, jotta varmistutaan että se ei tuo mitään tarttuvaa tautia tullessaan.
– Sonni kannattaa tuoda tilalle vähintään kaksi viikkoa ennen astutuskauden alkua, jotta se ehtii sopeutua ja tottua uuteen paikkaan, Pesonen suosittelee.
Heti sonnin tullessa on hyvä tarkistaa, miten se liikkuu ja vaikuttaako se kaikin puolin hyvinvoivalta.
– Onko se rohkea vai arka, miten se katselee ympärilleen ja niin edespäin. Nämä kaikki vaikuttavat sonnin libidoon. Arka sonni on hitaampi astumaan kuin rohkea sonni, Pesonen kertoo.
Sonni on aina investointi ja tilalla toivon mukaan monta vuotta, joten siihen kannattaa tutustua huolella ja panostaa hyvään suhteeseen.
– Mennään sinne sonnin karsinaan, ja rapsutellaan ja seurustellaan. Tutustumista ei voi tehdä pelkästään ruokintapöydällä, Pesonen painottaa.
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: Kaisa Sirkko
PS. Sonnivalintaan saat hyviä vinkkejä myös aiemmin julkaistusta Siitossonnia hankkimassa -sarjan jutuista!