Rakenteet paukkuvat Euroopan Unionin seuraavan kauden budjetissa. Joustavuutta lisätään ja maataloustukirahojen jaosta jäsenvaltiot ovat saamassa suuremman päätösvallan. Komission ehdottaman ison uudistuksen yksi pääneuvottelijoista on Pielaveden maitotilalta Euroopan parlamenttiin noussut Elsi Katainen.
Euroopan komission viime kesänä julkaisema ehdotus EU:n vuosien 2028–2034 budjetiksi on herättänyt tunteita. Komissio haluaa paketoida budjetin aiempaa suurempiin kokonaisuuksiin ja antaa jäsenvaltioille enemmän valtaa rahanjaosta.
Käykö tässä niin, että komissio pyytää jäsenmailta rahaa ja antaa saman rahan kirjekuoressa takaisin jäsenmaille? Näin uutta mallia on viime kuukausina kommentoitu.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan suomalaisjäsenet Elsi Katainen (keskusta/renew) ja Pekka Toveri (kokoomus/EPP) uskovat, että lopputulos ei tule olemaan näin pelkistetty.
– Esimerkiksi hehtaarituet on edelleen korvamerkitty ja tarkemmat kriteerit neuvotellaan seuraavaksi, sanoo Katainen.
– Ursula von der Leyenille sanottiin, että jos politiikka ei muutu, niin EPP:ssä aletaan äänestää häntä vastaan, Toveri muistuttaa.
Katainen pitää hyvänä asiana, että EU:n jäsenvaltiot saavat jatkossa enemmän päätäntävaltaa maatalouden asioista. Sitähän moni on jo pitkään toivonut. Maatalous- ja aluepolitiikka ovat siis näillä näkymin palaamassa osin eduskuntaan.
Monta asiaa samassa padassa
Maatalouden rahoitusuudistuksessa haastavampi asia näyttää olevan se, että vuosien 2028–2034 budjetin sektoreita eli rahastoja ollaan yhdistämässä suurempiin kokonaisuuksiin. Viime vuosien mullistuksista on opittu se, että EU:n budjetissa pitää olla enemmän joustavuutta. Nyt sitä ollaan tekemässä budjetin sisäisiä raja-aitoja kaatamalla.
Suunnitelman mukaan aiemmin erilliset maatalous- ja koheesiorahastot yhdistetään uuteen National and Regional Partnership Plans NRPP-rahastoon, josta rahoitetaan maatalouden lisäksi aluepolitiikkaa, koheesiota, nuorisotyöllisyyttä, ympäristöä sekä osittain myös ilmastotyötä. Maatalous joutuu siis kilpailemaan rahasta mm. sosiaalipolitiikan, työllisyyden ja aluekehityksen kanssa.
Maataloudelle toivotaan lisätukea jäsenvaltioilta
Maatalouden tulotukeen on komission kesällä julkaistun esityksen mukaan korvamerkitty 300 miljardia euroa. Tämän lisäksi jäsenvaltiot voivat tukea maataloutta aiempaa joustavammin, esimerkiksi oman maan erityisolosuhteita ajatellen. Kansallisilla tuilla voi helpottaa esimerkiksi nuoria viljelijöitä, pieniä tiloja tai jouduttaa vihreää siirtymää.
Pekka Toverin mielestä tukea pitääkin suunnata enemmän pienille ja keskisuurille tiloille ja nuorille viljelijöille. Suurin osa EU:n pelloista on huonossa kunnossa ja niiden parantamiseen pitää Toverin mielestä myös satsata.
Kansallisten päätösten takana on todennäköisesti jatkossa myös se, miten Suomen maataloutta tuetaan alueellisesti eli missä kannattaa viljellä maata ja lypsää lehmiä. Toverin mukaan Suomen ja koko Euroopan pitää olla nykyistä huoltovarmempi.
– Suomi on pussinperällä, yhteydet ovat hankalia eli kannattaa olla omavarainen, Toveri tiivistää.
Elsi Katainen pitää erityisen tärkeänä asiana, että kansallisissa suunnitelmissa turvataan maatalouden, maaseudun kehittämisen ja aluekehityksen rahoituksen taso sekä rahoituksen jatkuvuus yli hallituskausien.
– Vaikka jäsenmaille annetaan enemmän vapautta varojen jakoon, on huolehdittava EU:n yhteisten sisämarkkinoiden toimivuudesta ja alueiden tasapuolisesta kilpailukyvystä, Katainen muistuttaa.
Elsi Katainen arvioi, että neuvotteluihin menee kaksi vuotta. Hänet nimitettiin NRPP:n yhdeksi kolmesta parlamentin pääneuvottelijasta joulukuun puolivälissä.
– Vastaan maatalousvaliokunnan kannan valmistelusta ja johdan neuvotteluja yhdessä budjetti- ja aluekehitysvaliokuntien kollegoiden kanssa.
Budjetti kasvaa huimasti
Koko EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehys eli budjetti on komission ehdotuksen mukaan huimat kaksi biljoonaa euroa eli 2000 miljardia euroa. Tuntuvaa lisäystä on tulossa mm. puolustukseen ja toimiin kilpailukyvyn parantamiseksi. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) kritisoi viestipalvelu X:ssä voimakkaasti budjetin kasvua.
– Suunnitelma EU:n seitsemän vuoden budjetista uhkaa Suomen saamien EU-varojen määrää samalla kun jäsenmaksut ovat nousussa.
Heinäluoma on talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen sekä varajäsenenä talousarvion valvontavaliokunnassa.
Videolla mepit kertovat maatalouspolitiikan tulevista tuulista Euroopan Unionissa.
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Pidemmän version jutusta voit lukea helmikuun Nauta-lehdestä 1/2026.