Ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Tämä tuli todistettua marraskuun ennätysmyrskyssä. Ovatko varautumiskonstit hallussa ja testattuja? Tätä pitäisi varsinkin maitotiloilla pohtia.
Satakunnassa tehtiin hirmumyrskyn Suomenennätys, kun Lyly pauhasi täysin palkein marraskuussa 2024. Rauman Kylmäpihlajalla keskituuli oli enimmillään 33,5 metriä sekunnissa.
Puita kaatui ja sähköt pätkivät Satakunnan lisäksi myös Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Savossa. Sähkönsyöttö katkesi Suomessa liki 20 000 talouteen. Joillakin asiakkailla sähköt palautuivat vasta viikon päästä Lylystä.
Toinen myrsky iski pari viikkoa Lylyn jälkeen ja se kylvi tuhoa varsinkin Pirkanmaalla. Tämän jälkeen talvitulva nousi monin paikoin Suomea ennätyskorkeuksiin.
Aggregaatit kovilla
Laitilalainen Saloniemen tila ja juustola sijaitsee Varsinais-Suomessa aivan Satakunnan rajamailla. Lyly pääsi puhaltamaan vapaasti ison peltoaukean suunnasta ja jälki oli sen mukaista.
Saloniemen tilalla on lypsyssä 17 lehmää, vuohia on 130. Yli puolet tilan tuotosta tulee juustoista, joita tilalla tehdään omasta maidosta. Myrsky tuli Saloniemelle pahaan aikaan juuri joulukiirettä sekoittamaan.
Sähköt lähtivät Lyly-iltana, mutta tilan emäntä Riitta Saloniemi arveli, että aamulla kaikki on taas kunnossa. Vaan eipäs ollutkaan. Viiden jälkeen aamulla piti miettiä, mitä kaikkea pitää tehdä ja miten, kun ei ollut vieläkään sähköä.
– Kun on 130 vuohta ja lehmät päälle, niin turha lähteä käsin lypsämään, Riitta tuumi.
Aamulypsy olisi ollut lomittajan hommia, mutta hän ei pääsyt tilalle, koska kylän teille oli kaatunut puita. Lomittaja pääsi Saloniemelle vasta iltapäivällä, jolloin aamu- ja iltalypsyt yhdistettiin.
Karjan juottaminen piti myös ratkaista jotenkin. Saloniemi pohti vuohien viemistä karsina kerrallaan laitumelle, jossa on lampia, mutta se olisi ollut turhan kurainen operaatio.
Saloniemen tilan kylmiössä oli iso määrä juustoa kypsymässä joulumyyntiä varten. Toisessa kylmiössä oli tuoretuotteita. Maitotankeissa maito alkoi hiljalleen lämmetä, joten siitä maidosta piti viipymättä tehdä juustoa.
Onneksi aggregaatti eli polttomoottorigeneraattori tuli lopulta avuksi, tosin nikotellen. Tilalle oli vuosien saatossa hankittu näitä varavirtalaitteita useampia. Aggregaatit lauloivat sähköä jonkin aikaa, kunnes kaksi niistä sammui. Lopulta siis vain yksi varavirtalaite selvisi urakasta.
Saloniemen tilalla oli kuitenkin onnea, sillä heillä sähkökatko kesti vain 16 tuntia. Monissa myrskyalueen talouksissa ilman sähköä piti pärjätä viikon verran, jopa ylikin.
Elämme liikaa sähkön varassa
Riitta Saloniemen mielestä nyt pitäisi havahtua siihen, miten riippuvaisia sähköstä ollaan.
– Jos on vaikka satapäinen karja navetassa ilman vettä, niin mitäs teet?
Saloniemi pohtii ajatusta, että kun nyt käydään katsomassa satelliitilla tilojen peltojen kasvipeitteisyyttä, niin miksei ole semmoista järjestelmää, jossa selviäisi, miten aggregaatit tiloilla toimivat.
– Puhutaan kyberhyökkäyksistä, mutta ei tarvitse tulla kuin Lyly-myrsky, niin kyllä ollaan polvillaan, Saloniemi kuittaa.
Jokaisessa talossa pitäisi Saloniemen mukaan olla ainakin varaava takka tai vastaava tulisija sähkökatkojen varalta. Naapuriapu on myös tärkeää ja yhteistyötä pitäisi tehdä.
Riitta Saloniemi tietää nyt, miten pitää toimia vastaisen varalle. Aggregaatteja ainakin pitäisi testata säännöllisesti, jotta mahdolliset ongelmat ilmenisivät ajoissa.
Ihan pieniä aggregaatteja ei kannata ostaa ja sitten pitäisi muistaa, missä tilan rakennuksessa ne laitteet ovat. Saloniemellä päätettiin laittaa nämä sähköasiat viipymättä kuntoon.
Vennan tilan lypsyrobotti ei hyydy myrskyssä
Turun Tortinmäellä sijaitsevalla Vennan tilalla varautumista on pohdittu ja siihen on myös satsattu. Robottilypsyssä on nyt noin 120 lehmää, joten sähkön on virrattava säässä kuin säässä.
Varautumisen aika alkoi Vennan tilalla kaksi vuosikymmentä sitten, kun syysmyrsky katkoi sähköä monin paikoin. Traktorin pyörittämässä generaattorissa kaiken piti olla kohdillaan, mutta eipäs ollutkaan.
Valot saatiin varavoimalla päälle ja lypsy käyntiin. Kun maitotankki iski jäähdytyksen päälle, generaattori simahti lopullisesti, luultavasti laitteen liian alhaisen tehon takia.
– Lehmät jäivät siltä päivältä lypsämättä, sähkö tuli seuraavana päivänä. Oppi meni kerrasta perille, muistelee maanviljelijä Jaakko Suominen.
Myrskyistä selvitään nyt paremmin. Tilalla on iso kiinteä generaattori ja moderni sähkökeskus. Molemmat on sijoitettu teräskontin sisälle. Tehoa on riittävästi ja mahdollisen tulipalovaaran takia kontti on sijoitettu kauas muista tilan rakennuksista. Suomisen mukaan tätä konttiratkaisua suosittelevat myös palontorjunta- ja vakuutusalan ammattilaiset.
Varavirtajärjestelmää pitää testata säännöllisesti
Jukka Småträskille varsinkin työmailla käytettävät siirrettävät aggregaatit ovat tuttuja laitteita. Hän toimii asentajana Talhussa Turussa. Tämä yritys on erikoistunut rakennuskoneiden myyntiin ja huoltoon.
Bensiinikäyttöisissä aggregaateissa yleisin murhe on se, että bensiini on päässyt vanhentumaan. Edullisen 95-oktaanisen sijaan Småträsk suosittelee käyttämään 98-oktaanista tai pienkonebensaa.
Jos laite on ollut monta vuotta käyttämättömänä, koneesta voi lähteä magnetisointi, jolloin se ei tee sähköä vaikka kone lähtisikin käyntiin. Ammattilaisen käsissä laitteeseen saadaan tehtyä magnetisointi uudelleen.
Aggregaatin säännöllinen testaaminen ja huolto ovat tärkeitä, sitä Jukka Småträsk tekee myös omalle aggregaatilleen.
– Joka syksyn käyn sen läpi, laitan uutta bensaa ja putsaan kaasarin. Käytän sitä, että näkee että se toimii.
Dieselillä pyörivä aggregaatti on Småträskin mukaan varmempi ja maatiloille sopivampi valinta, sillä diesel-polttoaine säilyy monta vuotta. Laitteessa kannattaa käyttää ehdottomasti talvilaatuista dieseliä.
Katso video, jossa Riitta Saloniemi muistelee millaista oli, kun myrsky vei tilalta sähköt.
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Koko jutun voit lukea helmikuun Nauta-lehdestä 1/2025.