”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?” on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa.
Toiveikkuuden on osoitettu olevan selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä.
Maatalousyrittäjille on tärkeää kehittää omaa toiveikkuuttaan, koska heillä erityisesti, yksin- tai pienyrittäjinä, korostuu omien voimavarojen ja asenteen merkitys työhyvinvoinnin peruspilarina.
Toiveikkuus – mitä se on?
Toiveikkuus on uskoa omiin kykyihin ja siihen, että pystyy saavuttamaan tavoitteitaan. Toiveikkaalla ihmisellä on tahtoa kulkea tavoitteitaan kohti ja luottamusta siihen, että löytää keinoja saavuttaa päämääriään. Voidaan ehkä sanoa, että optimismi ja toiveikkuus kulkevat käsi kädessä. Optimistin tavoin toiveikas ihminen ajattelee, että ongelmat ovat esteitä, joita on mahdollista ylittää.
Toiveikas ihminen ei lannistu vastoinkäymisten edessä, vaan hän uskoo, että vastoinkäymisistä voi selvitä ja löytää niistä vieläpä uusia voimavaroja elämään. Toiveikas ihminen näkee siis vaikeuksienkin keskellä jonkinlaista valoa tunnelin päässä.
Toiveikkuuteen liittyy optimismin ohella myös sitkeys ja itseluottamus, jotka kaikki ovat niin sanottua ihmisen psykologista pääomaa. Psykologinen pääoma tarkoittaa yksinkertaisesti sanottuna sitä, miten ihminen suhtautuu ja asennoituu elämään ja työhön.
Toiveikkuutta voi ja kannattaa harjoitella
Hyvä uutinen on, että toiveikkuus ei ole jotain, jota harvalle onnekkaalle on ammennettu isolla kauhalla ja osa jätetty ilman. Toiveikkuus, tai psykologinen pääoma kokonaisuudessaan, ei ole pelkkä perinnöllinen ominaisuus, vaan sitä voi ja kannattaa harjoitella.
Erityisesti maatalousyrittäjille tämän ominaisuuden kehittäminen on tärkeää. Maatalousyrittäjät työskentelevät usein yksin tai työyhteisö on varsin pieni. Sanotaan, että mitä pienempi yritys on, sitä tärkeämpään asemaan työhyvinvoinnin rakennuspalikoina nousevat yrittäjän omat voimavarat sekä asenne. Vaikka yritystoiminta olisi hyvällä pohjalla, sen eteenpäin vieminen ilman optimismia, toiveikkuutta ja sitkeyttä on hankalaa.
Maatalousyrittäjä kohtaa työssään monia äkillisiä haasteita; markkinat, tukipolitiikka ja byrokratia ovat hyvin ailahtelevaisia. Maatalous on pääomavaltaista yritystoimintaa, joten lisäksi on siedettävä taloudellista epävarmuutta ja kestettävä taloudellisia riskejä. Siksi joustavan ja toiveikkaan asenteen merkitys korostuu.
Toiveikkuus on edellytys myös uuden oppimiselle, ja uuden oppiminen taas on edellytys nykypäivän maatalousyrittämiselle. Nykypäivän yrittäjyys vaatii moniosaamista ja jatkuvaa taitojen päivittämistä. Oman kokemukseni mukaan usein työkyvyn ongelmat lähtevät siitä, ettei oma osaaminen enää vastaa työssä tarvittavia vaatimuksia. Jotta uutta voi oppia, tarvitaan riittävästi itseluottamusta ja motivaatiota – uskoa siihen, että elinikäinen oppiminen on mahdollista ja tarpeellista.
Miten lisäät toiveikkuutta?
Toiveikkuutta voit kehittää pohtimalla tavoitteitasi, esimerkiksi sitä, millaisia asioita haluaisit tulevaisuudessa tehdä enemmän. Toiveikkuutta lisää, kun löydät helposti toteutettavia keinoja päästä lähemmäksi toiveidesi mukaista tulevaisuutta.
Tärkeää on pohtia myös arvojasi ja sitä, ovatko ne sopusoinnussa omien tavoitteiden kanssa. Joskus omat tavoitteemme ovatkin jonkun toisen asettamia ja saatamme tavoitella asioita vain siksi, että “niin kuuluu tehdä”. Tällöin kannattaa selkiyttää, millaisia asioita itse aidosti arvostaa ja millaista elämää haluaa elää.
Myös omia vahvuuksia kannattaa miettiä ja lisätä työpäivään mahdollisimman paljon niitä asioita, joissa kokee olevansa vahvimmillaan. Omalla vahvuusalueella työskenteleminen antaa itseluottamusta, ja tämä puolestaan lisää toiveikkuutta.
Lisäksi kannattaa opetella huomaamaan, millainen merkitys omilla ajatuksilla on tunteisiin ja toimintaan. Hyvä uutinen on, että omia ajattelutapoja on mahdollista oppia muuttamaan. Se vain edellyttää, että oppii pysähtymään omien ajatusten äärelle ja huomaa, miten paljon ne vaikuttavat omaan toimintaan. ”Ei tämä kuitenkaan onnistu” tai ”taas asiat menivät pieleen” -tyyppiset ajattelukuviot ovat tottumuksen tulosta, jotka helposti johtavat siihen, että ihminen lopettaa yrittämästä, häneltä katoaa toiveikkuus.
Kehitä toiveikkuuttasi Melan koulutuksissa
Tiedostamalla toiveikkuuden merkityksen ja vahvistamalla sitä on mahdollista hyödyntää omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan aiempaa paremmin, ja sitä kautta kehittää työtä kuormittavien tekijöiden hallintaa, kasvattaa puskuria vastoinkäymisistä selviämiseen sekä tukea omaa työhyvinvointiaan.
Myös Mela tarjoaa maksuttomia koulutuksia, esimerkiksi Hyvinvoinnin ABC-kursseja tai Voimavarat vahvemmiksi -kursseja, joissa voit kehittää näitä taitoja. Pääset ilmoittautumaan näille kursseille Melan nettisivujen tapahtumakalenterista.
Teksti: Pirjo Saari, yksikönpäällikkö, työkykypalvelut-yksikkö, Mela
Jutun voit lukea myös syyskuun Nauta-lehdestä 4/2021!