Voitaisiinko lehmät ja vasikat pitää yhdessä automaattilypsynavetoissa, ja mitä vaikutuksia sillä olisi tuotokselle, vasikan kasvulle, terveydelle ja tiinehtymiselle? Ruotsin maatalousyliopistossa SLU:ssa Uppsalassa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen tutkimus, jossa tätä selvitetään käytännön oloissa.
Viime syksystä lähtien osaa SLU:n tutkimuskeskuksen lehmistä on poikimisen jälkeen pidetty yhdessä vasikoidensa kanssa alkulypsykauden ajan. Tutkimusprojektin tavoitteena on testata, onko vasikoiden ja automaattilypsyn yhdistäminen mahdollista. Sekä maidontuottajien että kuluttajien keskuudessa on herännyt kiinnostus pitää lypsylehmiä ja vasikoita yhdessä nykyistä pidempään, mutta toistaiseksi aiheesta on olemassa hyvin vähän tutkimustuloksia.
Robottilypsy on avaintekijä
Aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että vasikkaansa vierihoitavat lehmät ovat taipuvaisia pidättämään maitoaan konelypsyssä. Jos asia on näin, tankkimaitoa menetetään enemmän kuin vasikan imemä määrä. Julkaistuissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisesti kuvattu lehmien olosuhteita ja hoitoa lypsykauden ensimmäisten päivien aikana.
Ruotsalaistukijat ovat sitä mieltä, että lehmän voisi olla mahdollista sekä tuottaa maitoa että imettää vasikkaansa, jos lypsykauden alkupäivien hoitorutiinit ja olosuhteet ovat oikeat. Robottilypsy on avaintekijä imetyksen ja konelypsyn yhdistämiselle, koska robotti lypsää joka neljänneksen erikseen. On yleistä, että vasikat imevät mieluummin etuneljänneksistä, jotka siten voivat lypsyaikaan olla tyhjät, samalla kun takaneljännekset ovat täynnä maitoa.
Tutkimuksessa on mukana SLU:n Uppsalan tutkimusnavetan lypsylehmiä, sekä punaista rotua että holsteineja. Ensimmäinen lehmäryhmä poiki elokuun puolivälin ja syyskuun puolivälin välisenä aikana viime vuonna. Lisäksi tutkimuksessa on mukana 12 vertailulehmää, jotka hoidetaan ja lypsetään normaalisti.
Tutkimuslehmät poikivat ulkona yksilöpoikimakarsinoissa katoksessa, jossa kussakin on neljä poikimakarsinaa. Kaikki poikimiset sujuivat hyvin, kaikkien lehmien ternimaito oli laadultaan riittävää ja kaikki vasikat imivät ternimaitoa emistään.
Emä-vasikkapari pidettiin karsinassa ensimmäiset 2-3 päivää poikimisen jälkeen, ja lehmä haettiin päivittäin robottiin lypsettäväksi. Tämän jälkeen emä-vasikkaparit yhdistettiin. Kuusi paria, ”sisäryhmä” sijoitettiin navettaan, ja loput kuusi paria, ”ulkoryhmä” jäivät ulkotilaan.
Yhdessäoloa kontaktialueella
Sisäryhmällä on kontaktialue, jossa vasikat ovat pysyvästi. Lehmillä on pääsy kontaktialueelle, jossa niille on vasikoiden seuran lisäksi tarjolla makuuparret, väkirehukioskit ja juomapisteet. Kun lehmät haluavat syödä karkearehua, käyttää rapsutusharjaa tai mennä lypsylle, ne poistuvat kontaktialueelta valintaportin kautta, joka päästää läpi lehmät mutta ei vasikoita.
Palatessaan kontaktialueelle lehmän on kuljettava läpi portista, joka joko päästää sen vasikka-alueelle tai ohjaa lypsettäväksi robottiin. Lypsyn jälkeen lehmä voi mennä jälleen valintaportille ja tällöin se ohjataan vasikoiden luo. Kontaktialueen kauimmaisessa päädyssä on vasikkapiilo, johon vain vasikoilla on pääsy. Siellä on vasikoille omat makuuparret ja tarjolla heinää ja väkirehua. Vasikkapiilossa on myös vaaka, joka mittaa elopainon viikoittain.
Ulkoryhmän kontaktialue on laiduntarha. Siirrettävä katos, joka toimi poikimakarsinoiden suojana, on muunnettu suojaamaan lehmiä ja vasikoita sateelta, tuulelta ja auringonpaahteelta. Yksi osa suojasta toimii ulkoryhmän vasikkapiilona, jossa vasikoille on tarjolla vettä, heinää ja väkirehua. Tämäkin vasikkapiilo on varustettu vaa’alla, joka mittaa vasikoiden elopainoa.
Lehmät voivat poistua kontaktialueelta yksisuuntaisen valintaportin kautta (samanlainen kuin sisäryhmällä). Lehmille on vesijuottopiste heti portin ulkopuolella, jonka tarkoituksena on houkutella niitä kulkemaan portista. Kun lehmät on saatu kulkemaan läpi portista, ne tuntuvat mielellään siirtyvän robottialueelle, jossa niille on tarjolla rapsutusharjoja, lypsymahdollisuus, karkea- ja väkirehua sekä muiden lehmien seuraa.
Sen ilmiselvän eroavaisuuden lisäksi, että toinen ryhmistä asuu ulkona ja toinen sisällä, vain ulkoryhmän emät ja vasikat voivat syödä ruohoa yhdessä. Tutkimusten mukaan kiinnostus uusia rehuja kohtaan on suurempi niillä nautayksilöillä, jotka ovat vasikkana saaneet syödä yhdessä vanhempien eläinten kanssa.
Aika ja tutut rutiinit auttavat
Tutkimusprojektissa on jo ehditty kokeilla useita erilaisia vaihtoehtoja lehmien ja vasikoiden yhteiselon mahdollistamiseksi niin, että se toimisi parhaiten sekä eläinten että hoitajien näkökulmasta. On tärkeää, että lehmät lypsetään säännöllisesti, ja siihen vaikuttaa olennaisesti se, miten erilaiset resurssit on asetettu eläimille tarjolle.
Alkuun eri lehmien lypsykäyntien tiheydessä oli isoja eroja. Osa lehmistä kävi lypsyllä useamman kerran vuorokaudessa, osa ei lainkaan, tai pidätti maitonsa koneen lypsäessä. Kaikilla tutkimuslehmillä on nyt takanaan vähintään kaksi viikkoa lypsykautta, ja lypsykäyntejä lehmää kohden kertyy kaksi tai enemmän vuorokaudessa. Toisella laktaatioviikolla lehmät lypsivät robotilla 10-24 kg päivässä. Määrä on pienempi kuin vertailuryhmän lehmillä vastaavalla laktaatioviikolla, mutta tämä ei yllätä, koska lehmät samaan aikaan imettävät vasikoitaan. Vasikoiden keskimääräinen kasvu tähän mennessä on ollut 1,3 kg/pvä.
Projektia toteutetaan läheisessä yhteistyössä tutkijoiden ja navettahenkilökunnan kanssa. Henkilökunta tarkkailee eläimiä päivittäin ja raportoi mikäli tutkimusasetelmassa on korjattavaa. Tutkimuksessa painotetaan etenkin sitä, että eläimiä käsitellään mahdollisimman rauhallisesti ja ystävällisesti ja niille annetaan mahdollisuus itse tutkia ympäristöä ja sopeutua.
Aika, kärsivällisyys ja tutut rutiinit ovat osoittautuneet tärkeiksi tekijöiksi systeemin toimivuudelle. Ennen poikimista kaikki lehmät totutettiin poistumaan poikima-alueelta, kulkemaan valintaportin läpi ja menemään robottialueelle sekä lypsyrobotin läpi. Tätä harjoiteltiin parin viikon ajan ennen poikimisten alkamista, ja lehmien tarvitsema opetteluaika robotille kulkuun lyheni hyvin nopeasti.
Pitkän ajan tutkimustietoa
Lypsykauden alussa lehmillä on pääsy vasikoiden luo päivin ja öin. Kun vasikat ovat noin 8-viikkoisia, kontaktia rajoitetaan puolipäiväkontaktiksi. Tämä toimii ensimmäisenä vaiheena vieroitukselle ja vasikoiden erottamiselle emistään. Puolipäiväkontaktin aikana lehmät ja vasikat näkevät toisensa ja voivat olla kontaktissa, mutta imeminen on estetty. Noin neljän kuukauden iässä vasikat siirretään kokonaan pois lypsylehmien navetasta. Niiden elopainon oletetaan tuossa kohtaa olevan noin 200 kg ja ensimmäisten kiiman merkkien odotetaan ilmaantuvan. Vasikat siirretään ja pidetään jatkossakin tutuissa ryhmissä.
Koko tutkimusprojekti kestää vähintään kolme vuotta. Lisää lehmä-vasikka-pareja otettiin mukaan tutkimukseen maaliskuussa 2020 ja seuraava ryhmä tulee mukaan tänä kesänä. Tutkimuksessa olevia lehmiä seurataan koko lypsykauden ajan ja ne pysyvät mukana myös seuraavan lypsykauden, mikäli niiden seuraava poikiminen ajoittuu sopivasti. Vasikan vierihoidon vaikutukset lehmän koko lypsykauden tuotokseen, terveyteen, käyttäytymiseen ja hedelmällisyyteen kartoitetaan.
Tutkimusprojektissa syntyneitä lehmävasikoita seurataan aina niiden omaan ensikkokauteen asti, jotta saadaan pitkän aikavälin vertailutietoa kasvusta, terveydestä, käyttäytymisestä, hedelmällisyydestä sekä osviittaa mahdollisesta kestävyydestä. Projektin tavoitteena on myös saada aikaan ohjeistusta sille, miten vasikoiden vierihoito voidaan käytännössä toimivasti yhdistää automaattilypsyyn.
Projektiryhmä toimii läheisessä yhteistyössä muiden Euroopassa ja Amerikassa toimivien vastaavien tutkimusryhmien kanssa.
Käännös: Sanna Lohenoja, kuvat: Sanna Lohenoja ja Sanna Mäkinen
Kuvia ja videoita tutkimuslehmistä ja -vasikoista sekä alkuperäisen jutun ”Swedish University of Agricultural Sciences: Cow and calf together” löydät täältä.
Linkki vie tutkimuksen englanninkieliselle sivulle, sama sivu on saatavilla myös ruotsiksi ylävalikon kielivalinnalla.
Kiinnostaako vaihtoehtoinen vierihoito? Lue myös nämä:
Vasikoiden vierihoidossa on monia malleja
”Imettäjälehmä on navetan tärkeä työntekijä”