Luonnonvarakeskuksen Jokioisten uusi tutkimusnavetta tarjoaa erinomaiset puitteet selvittää, miten ympäristölle haitallisia metaanipäästöjä voidaan vähentää ja eläinjalostusta kehittää.
Jokioisten uuden tutkimusnavetan valmistumista juhlittiin helmikuussa kahtena päivänä. Ensin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja Luken johtajat kävivät tutustumassa tiloihin ja osallistumassa nauhan leikkaamiseen. Seuraavana päivänä oli avointen ovien päivä, joka oli ruuhkainen. Isäntiä ja emäntiä saapui ihastelemaan uusia tiloja jopa satojen kilometrien päästä, ja makkara ja kahvi kävivät kaupaksi.
Jokioisilla vietettiin avajaisviikon aikana myös ensimmäistä kertaa lehmäviikkoa. Se tarjosi lehmäaiheisia taidenäyttelyitä ja muuta kulttuuripitoista meininkiä eri puolilla kuntaa. Moni avajaisvieras poikkesi myös näissä tapahtumissa.
Navetta vai datakeskus?
Uusi tutkimusnavetta on rakennettu niin, että se on mahdollisimman luonteva ja turvallinen tutkijoiden työskentelyn kannalta. Luonnollisesti myös eläinten hyvinvointia on mietitty tarkkaan. Tutkimustyön kannalta uusi navetta on yksi maailman edistyneimmistä. Dataa syntyy ja sitä hyödynnetään lukuisissa erilaisissa tutkimuksissa.
– Ollaan pikemminkin datakeskus kuin tuotantonavetta, kuvailee Piia Kairenius. Hän toimii ryhmäpäällikkönä Jokioisten kotieläintuotannon tutkimusinfrastruktuurit -palveluissa.
Uudessa navetassa pystytään osastoimaan eläimiä hyvin monella tavalla ja jokaista eläintä pystytään seuraamaan yksilöllisesti. Muuntautumiskykyä löytyy myös ruokinnan järjestämisessä. Jopa yhden tai kahden lehmän kokeisiin soveltuvia ruokintaratkaisuja pystytään järjestämään.
– Tutkitaan eläintä yksilötasolla ja sitä kautta voidaan mallintaa se isompiin eläinkokoihin ja eläinmääriin. Se on se meidän ainutlaatuisuus, Piia Kairenius tiivistää.
Työtä maidontuotannon hyväksi
Jokioisten uuden navetan muuntautumiskykyinen tutkimuskulttuuri on kehitetty palvelemaan suomalaista maidontuotantoa suomalaisessa ympäristössä.
– Tutkimusnavetta on suunniteltu erityisesti pohjoisiin tuotanto-olosuhteisiin ja boreaalisen ruokaturvan tarpeisiin, sanoo Luken tutkimusinfrastruktuuripalvelut -yksikön johtaja Sanna Sorvari Sundet.
Tutkimuksessa hyödynnetään edistyneitä genomi- ja soluteknologioita, dynaamista mallinnusta sekä koneoppimista. Kaikki nämä termit ovat viimeistä huutoa nykyajan tutkimuksessa monilla tutkimusaloilla.
– Erityistä huomiota kiinnitetään pohjoismaisen punaisen rodun eli ayrshiren säilyttämiseen ja hyödyntämiseen sekä kestävien ruokintaratkaisujen kehittämiseen, painottaa Luken tuotantojärjestelmät -yksikön johtaja Anu Kaukovirta.
– Kehitämme esimerkiksi maatalousyrittäjien käyttöön uusia digitaalisia työkaluja päätöksenteon ja tuotannon optimoinnin tueksi, jatkaa Sorvari Sundet.
Metaanikammio on maailman huippua
Jokioisten uudesta navetasta löytyy maailman huippuluokkaan lukeutuva osasto, joka liittyy ympäristöpäästöjen vähentämiseen liittyvään tutkimukseen. Se on metaanikammio, metaboliakammio, aineenvaihduntakammio tai hengityskammio. Rakkaalla osastolla on monta nimeä.
Tässä kammossa vertaillaan, miten erilaiset ruokintastrategiat ja rehulisäaineet vaikuttavat metaanintuotantoon pötsissä. Tilasta löytyy neljä erillistä kammiota, jotka on eristetty navetasta niin, että kammion ilma on eristetty navetan muusta ilmasta.
Kammiossa kerätään tutkittavan lehmän virtsa ja sonta erikseen. Sonta tippuu ritilän läpi erilliseen ilmatiiviiseen koteloon. Virtsa ohjataan virtsankeruukupin ja letkun avulla erilliseen astiaan.
– Täällä päästään mittaamaan hyvin tarkasti lehmän pötsin metaanintuotantoa. Lisäksi me pystytään mittaamaan lehmän tuottamaa hiilidioksidia ja lehmän hapenkulutusta, Luken eläinravitsemusryhmän ryhmäpäällikkö Heidi Leskinen painottaa.
– Näitä tutkimuksia ja niiden tuloksia voidaan käyttää ravitsemustutkimuksissa eli pystytään tekemään hyvin tarkkoja ravitsemus-fysiologisia tutkimuksia. Lisäksi tutkimus palvelee meidän eläinjalostustutkimuksia, Leskinen jatkaa.
Kammiossa on monitoimiset liikkuvat parsirakenteet, millä saadaan huomioitua lehmän kokoa.
– Se on myös työntekijöille hyväksi, että työturvallisuus paranee, muistuttaa eläintenhoitaja Mari Virtaranta.
Uuden tutkimusnavetan myötä Jokioinen säilyttää ja oikeastaan parantaa asemaansa naudanjalostuksen ja alan tutkimuksen keskeisenä paikkana Suomessa.
Katso videolta tunnelmia avajaisista ja kuuntele, mitä Luken tutkijat kertovat navetasta!
Pidemmän jutun Luken uudesta navetasta löydät huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2026.
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki