Saatavilla oleva tutkimustieto A1- ja A2-maidon terveysvaikutuksista ei ole kiistatonta.
Puhuttaessa A1- ja A2-maidosta on kyse maidon beta-kaseiinista. Kaseiinit ovat maidossa esiintyviä proteiineja. Kaseiinit vaikuttavat osaltaan siihen, että maito on väriltään valkoista. Kaseiineihin on sitoutunut myös rasvaa, kalsiumia ja fosforia.
Beta-kaseiineihin lukeutuu kaikkiaan 13 erilaista proteiinia, jotka jaetaan edelleen kahteen ryhmään, A1- ja A2-ryhmään, niiden rakenteen perusteella.
Kaikki proteiinit rakentuvat aminohapoista, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa muodostaen pitkän ketjun. Proteiineissa esiintyy kaikkiaan 20 erilaista aminohappoa. Erot eri proteiinien välillä syntyvät aminohappojen määrän ja järjestyksen vaihtelusta.
Maidon A1- ja A2-proteiini eroavat toisistaan rakenteellisesti vain yhden aminohapon osalta.Kyseinen aminohappo sijaitsee aminohappoketjussa kohdassa 67. A1-proteiinissa kohdassa 67 on aminohappo nimeltä histidiini ja A2-proteiinissa aminohappo nimeltä proliini.
Beta-kaseiineihin lukeutuvat proteiinit myös jaetaan A1- ja A2-ryhmään juuri kohdan 67 aminohapon mukaisesti.
Onko A1- tai A2-maidolla terveysvaikutuksia kuluttajalle?
A2-maidolla uskotaan olevan positiivisia vaikutuksia terveyteen. Osa kuluttajista on havainnut, että puhtaasta A2-maidosta ei aiheudu vatsavaivoja, vaikka niitä esimerkiksi oman tilan tankkimaidosta tai kaupan maidosta aiheutuisi. Näissä tapauksissa ei ole ollut kyse laktoosi-intoleranssista.
A1- ja A2-maidon välillä olevan yhden aminohapon eron uskotaan vaikuttavan proteiinin kolmiulotteiseen rakenteeseen ja siten sen käyttäytymiseen elimistössä. Vatsavaivojen lisäksi A1-maidolla on väitetty olevan yhteyksiä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 1 diabetekseen ja autismiin.
Saatavilla oleva tutkimustieto ei ole kuitenkaan kiistatonta. Monet tutkimukset perustuvat alueellisiin ja väestötasolla tehtyihin tilastotutkimuksiin, joissa syy-seuraus-suhteiden arviointi on usein haastavaa. Ruokavalioon perustuvia tutkimuksia on tehty pääasiassa eläimillä eivätkä niiden tulokset ole olleet täysin yhteneväisiä.
Miten ominaisuus periytyy?
Yhdellä geenillä on usein monia vaihtoehtoisia muotoja eli alleleja. Jälkeläinen perii yhden alleelin isältään ja toisen emältään. Jokainen beta-kaseiinialleeli tuottaa eri proteiinia. Beta-kaseiinin kohdalla jälkeläinen ilmentää molempia perimiään alleeleita.
Jos lehmä on siis perinyt saman beta-kaseiinialleelin molemmilta vanhemmiltaan, tuottaa se maitoonsa vain yhtä beta-kaseiineihin lukeutuvaa proteiinia. Jos lehmä on perinyt vanhemmiltaan kaksi eri alleelia, se tuottaa maitoonsa kahta eri beta-kaseiineihin lukeutuvaa proteiinia. Beta-kaseiini periytyy samalla tavalla naudan rodusta riippumatta.
Beta-kaseiinitestillä voidaan selvittää, minkä alleeliparin eläin on perinyt. Vaihtoehtoja on kolme: A1/A1, A1/A2 ja A2/A2.
Mitä huomioida, jos haluaa tuottaa puhdasta A2-maitoa
Jos tavoitteena on tuottaa puhdasta A2-maitoa, kannattaa siemennyksissä käyttää ainoastaan A2/A2-sonneja, jotka siis varmuudella periyttävät jälkeläiselleen A2-alleelin. Nykyisin kaikki VikingGeneticsin sonnit testataan beta-kaseiinin suhteen. Luettelo käyttölistalla olevista A2/A2-sonneista löytyy VG:n kotisivuilta. Yksittäisten sonnien beta-kaseiinitulokset voi tarkistaa helposti VG:n sivuilta sonnihaun kautta.
Omasta karjasta kannattaa beta-kaseiinitestata ainakin parhaat lehmät, parhaat hiehot ja karjan uudistukseen aiotut lehmävasikat. Näin on mahdollista löytää ne eläimet, jotka jo nyt tuottavat puhdasta A2-maitoa ja jotka myös varmuudella periyttävät A2-alleelin jälkeläisilleen. Faban jalostusasiantuntija auttaa jalostussuunnittelussa mielellään.
Lähteet:
European Food Safety Authority. 2009. Review of the potential health impact of β-casomorphins and related peptides. EFSA Scientific Report 231 (2009): 1-107. Kaminski, S., Cieslinska, A. & Kostyra, E. 2007. Polymorphism of bovine beta-casein and its potential effect on human health. Journal of Applied Genetics 48 (3): 189-198.
Miten voin testata, mitä maitoa omat lehmäni lypsävät?
Beta-kaseiinitestissä selvitetään, minkä alleeliparin eläin on perinyt. Testissä selvitetään siis, kuuluko ko. geenin tuottama proteiini A1- vai A2-ryhmään. Tulosvaihtoehtoja on kaikkiaan kolme: A1/A1, A1/A2 ja A2/A2.
Beta-kaseiinitestin ja näytteenottotarvikkeet voi tilata soittamalla Fabalab-palveluihin: puh. 043 825 1003, tai laittamalla sähköpostia: fabalab@faba.fi.
Teksti: Sonja Närkki, kuvat Pixabay. Kirjoittaja työskentelee palveluvastaavana Fabalabissa, joka tarjoaa karjanomistajille erilaisia DNA-määrityksiä.
Lyhennelmä Nauta-lehdessä 1/2019 julkaistusta kirjoituksesta.