Haittaeläimet ovat karjatiloilla riesana ympäri vuoden, mutta etenkin näin syksyllä eletään riskiaikaa kun kylmän tullen luonnoneläimet hakeutuvat hanakasti sisätiloihin. Miten parhaiten suojautua? Eläinten terveys ETT järjesti marraskuussa aiheesta webinaarin, jossa asiantuntijaeläinlääkärit Hertta Pirkkalainen ja Olli Ruoho antoivat hyviä neuvoja.
Erilaisten jyrsijöiden lisäksi haittaeläimiksi luetaan linnut, hyönteiset ja joissakin tilanteissa muutkin luonnonvaraiset eläimet ja jopa lemmikit. Nämä koetaan tiloilla haitallisiksi, koska ne levittävät tauteja, sotkevat paikkoja, tuhoavat rakenteita ja likaavat rehuja.
Karjatiloilla tunnetuin ja haitallisin luonnoneläinten levittämistä taudeista on varmasti salmonella, joka leviää lintujen ja jyrsijöiden ulosteen välityksellä. Muutkin ulostebakteerit heikentävät rehujen laatua. Kärpäset puolestaan voivat levittää ihobakteereita. Myös erilaiset virukset, loiset ja alkueläimet leviävät haittaeläinten kautta.
Paikallista tuholaiset
Mistä tietää, mitä haittaeläimiä omalla tilalla esiintyy? Jyrsijöiden oleskelun kavaltavat erilaiset kaivamis- ja jyrsimisjäljet sekä virtsan haju. Kärpäset ovat ihmisenkin hyvin havaittavissa, ja jättävät lisäksi likajälkiä rakenteisiin.
Linnut paikallistaa yleensä ääntelyn perusteella. Toisaalta, jos lintukanta tilalla on runsas, oma korva on voinut jo tottua jatkuvaan sirkutukseen. Jos haluaa tutkia, missä linnut liikuskelevat kun ihminen ei ole läsnä, voi levittää kulkureiteille jauhoa. Lintujen jäljet jäävät näkyviin ja paljastavat oleskelupaikat.
Muita, harvinaisempia luonnoneläimiä voi paikantaa vaikkapa riistakameroin tai jälkien perusteella.
Pidä paikat siistinä
Suojautumisessa tärkeitä kulmakiviä ovat haittaeläinten jatkuva seuranta, rakenteiden kunnossapito sekä yleisen siisteyden ylläpito.
Rakennusten ympäristön siisteyden ylläpito on nautatiloilla ehkä haastavampaa kuin sika- ja siipikarjatiloilla, koska naudat usein ulkoilevat ja vaativat kulkureittejä. Myös rehut säilytetään suurelta osin ulkona, ja lantaa ja rehua kuljetetaan ympäriinsä.
Siisteyteen kannustaa vanha sanonta ”kun on ruokaa, on syöjiäkin”. Jos nurkissa on tarjolla aina rehunjäämiä, varissutta viljaa ja muuta einestä, se houkuttaa jyrsijöitä ja lintuja ja niistä tulee varmasti ongelmia. Pihapiiristä kannattaa siis siivota turhat rojut pois ja pitää kasvillisuus matalana.
Tuotantorakennukset eli rehu- ja kuivikevarastot, viljankuivuri ja navetta tulee suojata kunnon ovin ja esimerkiksi verkoin. Rakennusten lattiat pidetään puhtaina. Roskat viedään kannellisiin jäteastioihin, jotka myös tyhjennetään ja puhdistetaan säännöllisesti.
Rakennusten seinustoille tuppaa helposti kertymään tavaraa: aitaelementtejä, lautakasoja, kuormalavoja. Seinustat kannattaisi kuitenkin pitää tyhjinä ja pohjustaa soralla tai lyhyellä nurmikolla, ja piha-alueet muutoinkin pitää mahdollisimman vapaina tavarakasoista: kasat ovat oivia lymypaikkoja jyrsijöille, jotka eivät mielellään ylitä vapaita alueita, sillä silloin haukka pääsee helposti nappaamaan.
Haittaeläimet pääsevät sisälle rakennuksiin esimerkiksi läpivientien kautta, oviaukoista ja elementtien raoista. Seinäelementtien välit kannattaa siis tiivistää.
Torju jyrsijät
Jos jyrsijöitä hävittää myrkyillä, siihen saa käyttää vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyvalmisteita. Niitä voi hävittää myös loukuilla, jotka voivat olla tappavia tai elävänä pyydystäviä.
Jyrsijöiden karkotuksesta voi laatia haittaeläinten torjuntasuunnitelman, jonka tulee kattaa ainakin eläintilat ja rehujen varastotilat sekä lähiympäristössä olevat kohteet, jotka voivat tarjota suojaa ja ravintoa jyrsijöille. Suunnitelman voi tehdä itse tai teon voi ulkoistaa asiantuntevalle toimijalle. Torjuntasuunnitelmaan kirjataan mm. syöttilaatikoiden sijainnit, niiden kulutuksen seuraaminen ja uusien syöttien lisääminen.
Rehuvarastojen yleinen siisteys auttaa haittaeläinten torjunnassa: lattioiden säännöllinen lakaisu tai imurointi on hyvä tapa. Salmonella saattaa levitä rehupölyssä ympäriinsä. Tämä koskee muitakin paikkoja kuin viljavarastoja, esimerkiksi lypsyrobottikopin katolta on rehupölystä löytynyt salmonellaa.
Jos viljavarastossa laitteet vuotavat ja viljaa valuu, se on hyvä ruokapaikka jyrsijöille. Yksi nyrkkisääntö on, että jos paikkojen siivoamiseen tarvitaan usein etukuormaaja tai lapio, ollaan jo ongelmissa.
Jos tilalla ollaan ostoviljan varassa, haittaeläimiltä suojausta kannattaa vaatia myös myyntitilalta. Alä osta salmonellaa!
Suojaa rehut
Vilja ja väkirehut varastoidaan tiiviissä, suljetuissa metalli- tai lasikuitusiiloissa tai tasovarastoissa, näin vältytään kontaminaatioilta. Kissojen pääsy tasovarastoihin pitää estää, ne ovat houkuttelevia vessapaikkoja.
Rehujen käsittelypaikat kannattaa päällystää asfaltilla tai betonilla, jotka on helppo pitää puhtaana ja joissa vesi ei seiso. Pihojen vesilammikot voivat toimia salmonellan kasvatusaltaina, joista se pääsee renkaiden mukana leviämään kaikkialle.
Murskeviljatuubien on havaittu olevan erittäin houkuttelevia haittaeläimille, joten ne tulisi suojata verkoilla tai pressuilla. Samoin säilörehupaalit.
Rehuhygieniaa tukeva korjuutapa on aloittaa rehun paalaus aina pellon keskeltä, jotta jyrsijät ehtivät paeta eikä rehuun jää raatoja. Sellaiseenkin on törmätty, että pellolta viimeisenä paalattu paali on täynnä raatoja. Näihin voi kehittyä jopa botuliinia.
Estä linnut verkoin, piikein tai karkottimin
Lintujen pääsyn estäminen avoimiin rakennuksiin voi tuntua hankalalta, mutta kannattaa yrittää niin pitkälle kuin mahdollista. Verkota avoimet aukot ja suunnittele tilat niin, ettei linnuille olisi istumapaikkoja etenkään ruokintapöydän ja juoma-altaiden kohdalla. Myös juoma-altaista on nimittäin tiloilla löytynyt salmonellaa. Lantakäytävä ei ole yhtä kriittistä aluetta.
Apejäämissä on linnuille paljon houkuttelevia herkkuja, joten ne kannattaa mahdollisimman pian siivota ruokintapöydältä pois.
Apevaunut tulisi säilyttää katetuissa tiloissa, tai vähintään suojata verkoilla, harsoilla tai vastaavilla. Linnuille ei pidä tarjota istumapaikkoja apevaunun päällä. Joskus tiloilla on nähty apevaunuja, joiden reuna on suorastaan kuorrutettu lintujen ulosteella. Vaunut tulisi myös puhdistaa säännöllisesti.
Lintujen kerääntymistä istuskelemaan laumoina aina samoihin paikkoihin voi tilalla torjua lintuestekiskoilla ja lintupiikeillä, joita myyvät yleisimmät tarvikekauppaketjut. Ne ovat hyvin muotoiltavia ja niitä on helppo sopivissa paloissa kiinnittää tarpeellisiin paikkoihin.
Linnuille on kehitelty erilaisia pelottimia: on petolinnun siluetteja matkivia tai ilmassa roikkuvia tai liehuvia pelottimia; ne yleensä toimivat jonkin aikaa, mutta valitettavasti linnut yleensä tottuvat niihin. Jos navetan pihapiiriin saa houkuteltua oikean petolinnun, esimerkiksi haukan, se on yleensä erittäin tehokas karkote. Tuulihaukka- ja pöllöpöntöt pihapiirissä voisivat toimia houkuttimena.
Erilaiset tekniset lintukarkottimet ovat yleistyneet viime vuosina etenkin isoilla tiloilla. Näitä ovat haittalintujen ääniä tunnistavat ja petolinnun ääniä soittavat laitteet, kuten BirdAlert, sekä erilaiset ilmatykit, jotka myös tunnistavat lintujen äänen ja aikaansaavat pelottavan paukauksen. Valitettavasti on raportoitu lintujen tottuvan tykkienkin pamauksiin aikaa myöten.
Metsästys, eli lintujen ampuminen on joillakin tiloilla auttanut. Rauhoittamattomien lintujen metsästys on sallittua pesimäajan ulkopuolella, muina aikoina siihen voi hakea poikkeuslupaa. Riistakeskuksen sivuilta saa lisätietoa.
Luonnonlintuja ei tietenkään koskaan pidä ruokkia navetan pihapiirissä. Ruokinta houkuttaa myös jyrsijöitä.
Hyönteisten torjunta ja raatojen hävitys
Hyönteiset, karjatiloilla lähinnä kärpäset, harvoin tuovat tauteja muualta, mutta levittävät kyllä taudinaiheuttajia tehokkaasti tilan sisällä.
Kärpästen torjunnassa ajoitus on erittäin tärkeä: torju, ennen kuin ne ehtivät lisääntymään liikaa. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi erilaiset liima-ansat, kärpäspaperit, kärpäsmaalit ja sähköiset pyydykset, tai kärpästen munien tuhoaminen aineilla (esimerkiksi Neporex). Biologinen torjunta petokärpästen avulla on myös mahdollista ja sopii etenkin luomutiloille.
Myös raadot voivat houkutella haittaeläimiä. Nautojen raadot tulisi poistaa eläintilasta mahdollisimman pian. Niille kannattaa tehdä oma säilytyspaikka kauemmas pihapiiristä kiinteälle betoni- tai asfalttialustalle tai karkealle soralle. Näin raadot on helppo hakea ilman että tarvitsee tulla pihapiiriin. Raadot tulee suojata kuvulla tai kontilla, jonka pohja on helppo puhdistaa.
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Pixabay.com
Tämä juttu syntyi Eläinten terveys ETT ry:n webinaarin ”Haittaeläimiltä suojautuminen” pohjalta. Webinaari on osa ”Ota koppi nautaterveydestä” -webinaarisarjaa, ja kaikki webinaaritallenteet voit katsella täällä.