Imurefleksi kertoo vasikan voinnista

Vastasyntyneiden vasikoiden kunnon ja elinvoimaisuuden tehokkaalla arvioimisella voi nopeasti löytää ne yksilöt, jotka tarvitsevat apua syntymänsä jälkeen selvitäkseen hengissä. Nopea ja käytännöllinen tapa tähän on imurefleksin kokeileminen.

 

Emolehmien vasikoiden vointi heti syntymän jälkeen vaikuttaa niiden sairastavuuteen ja kuolleisuuteen, joten sillä on suuri vaikutus tilan taloudelle ja eläinten hyvinvoinnille. Poikimisten valvonta, niissä avustaminen tarvittaessa sekä vastasyntyneiden vasikoiden hyvä hoito onkin erittäin tärkeää.

Suurin yksittäinen syy emolehmän vasikan puutteelliselle vastustuskyvylle on ternimaidon imeminen liian myöhään. Ternimaidon vasta-aineiden imeytyminen vasikan suolistosta laskee nopeasti. Muutenkin ternimaitoa tarvitaan äkkiä avuksi lämmönsäätelyyn, varsinkin kylmässä ympäristössä. Suositellaankin, että vasikka imee emästään ternimaitoa viimeistään 4 tunnin kuluttua syntymästään.

Poikimavaikeus altistaa ongelmille

Vaikeasta poikimisesta kärsineillä vasikoilla on ongelmia heti syntymän jälkeen ja lisäksi niillä on todettu olevan suurempi riski sairastua myöhemmin ripuliin ja hengitystietulehduksiin kuin normaalisti syntyneillä ikätovereillaan. Vaikea poikiminen aiheuttaa vasikan elimistöön tavallista voimakkaamman hapenpuutteen ja normaalia korkeamman hiilidioksidipitoisuuden. Lisäksi vaikea syntymä aiheuttaa vammoja ja kipua.

Heikko vasikka ei jaksa yrittää nousta ylös, seisoa eikä etsiä utaretta ja imeä ternimaitoa. Vaikeasta poikimisesta kärsineillä vasikoilla onkin todettu olevan suurentunut riski jäädä ilman ternimaidon tarjoamaa suojaa, jos niitä ei auteta.

Reippaat ja hyvävoimaiset vasikat ovat emolehmätilalle elintärkeitä.

Tarkista imurefleksi!

Vastasyntyneiden vasikoiden vointi on pyrittävä arvioimaan nopeasti emää ja vasikkaa liikaa häiritsemättä. Valitettavasti vastasyntyneille vasikoille ei ole onnistuttu kehittämään yhtä hyvää, nopeaa ja toimivaa luokitusta kuin vauvoilla käytetty APGAR-pisteytys.

Vastasyntyneiden vasikoiden kunnon arviointiin käytetään yleisesti sydämen sykkeen, hengitystiheyden, limakalvojen värin, vasikan asennon, lihasjäntevyyden sekä erilaisten refleksien määrittämistä, mutta tämä on käytännössä hankalaa järjestää kaikille vasikoille. On kuitenkin todettu, että imurefleksi on käyttökelpoinen mittari kertomaan vasikan voinnista.

Imurefleksi voidaan arvioida laittamalla kaksi sormea vasikan suuhun ja hieromalla varovasti vasikan kitalakea. Vasikalla kuuluisi olla voimakas, rytminen imu. Heikolla vasikalla leuka on veltto, kieli ei tahdo mahtua suuhun, imua ei ole tai se ei ole rytmikästä ja vasikka voi ”mutustella” hoitajan sormia.

Jos imurefleksi on heikko, vasikkaa suositellaan auttamaan ja hoitamaan sen voinnin mukaan. Erityisen tärkeää heikon vasikan hoidossa on varmistaa hengitys, lämmittää vasikkaa ja antaa sille lämmintä ternimaitoa.

Teksti: Ann-Helena Hokkanen
Kirjoittaja on eläinlääkäri, ELT, Dip ECAWBM-WSEL ja mukana Helsingin yliopiston TERVA-hankkeessa

Kuvat: Kaisa Sirkko, Faba

Lisää asiaa aiheesta löydät huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2020!

 

Lähde ja suositeltavaa luettavaa:

Homerosky, E. R., E. Timsit, E. A. Pajor, J. P. Kastelic and M. C. Windeyer. 2017. Predictors and impacts of colostrum consumption by 4h after birth in newborn beef calves. The Veterinary Journal. 228:1-6.