Kesän konferenssit kokosivat jalostajat yhteen

Ayrshirelehmiä laitumella

Useimmat nautarodut ovat yleisiä useammassa maassa ja monille roduille on muodostunut oma globaali kattojärjestö. Kattojärjestöt kokoavat joukkonsa yhteen konferenssiin neljän vuoden välein kuten olympialaiset konsanaan. Heinäkuussa World Ayrshire Federationin (WAF) konferenssia Iso-Britanniassa isännöi The Ayrshire Cattle Society of Great Britain and Ireland. World Jersey Cattle Bureaun (WJCB) konferenssi puolestaan pidettiin Tanskassa.

 

WAF:n jäsenmaita ovat Iso-Britannia, Kanada, Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi, Etelä-Afrikka, Kenia, Kolumbia, Australia ja Uusi-Seelanti. Kolumbia ei tällä kertaa osallistunut konferenssiin. Uuden jäsenen WAF sai tänä vuonna Italiasta.

WAF:lla on Suomessa kaksi jäsenorganisaatiota: Faba osk ja Suomen Ayrshirekasvattajat ry. Kummankin edustajat olivat mukana konferenssissa. Janne Pietikäinen ja Niina ja Markus Kivelä edustivat Fabaa ja Salla Rautio ja Laura ja Lilli Laiholahti Ayrshirekasvattajia.

Kokonaisuudessaan konferenssi oli kolmen viikon mittainen, sisältäen paljon turisimia, karjavierailuja sekä parin päivän virallisen osuuden, johon kuuluivat hallituksen kokous sekä yleiskokous.

Konferenssin osallistujia ulkona
Fabaa edustivat WAF:n konferenssissa Markus Kivelä, Janne Pietikäinen sekä Niina Kivelä.

Genomiarvostelun yhteistyö puhutti

Pakollisen järjestöbyrokratian lisäksi asialistalla oli muun muassa keskustelua genomisen tiedon vaihtamisesta eri populaatioiden kesken ja mahdollisen yhteisen genomiarvostelun rakentamisesta.

Asiaa on selvittänyt työryhmä, joka on havainnut yhteistyön olevan hyvin haasteellista. Syinä haasteisiin ovat esimerkiksi erot genotyypitettyjen eläinten määrässä sekä se, että pohjoisimmat ayrshire-populaatiot eli Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä Tanskan kanssa jo luoneet vahvan genomitestausjärjestelmän.

NAV ja VG ovat antaneet myös muille maille mahdollisuuden lähettää näytteitä genomitestattavaksi. Palvelu on maksullisena avoin kaikille punaisille roduille. WAF:n piirissä on koettu negatiiviseksi se, etteivät Suomi ja Ruotsi ole halukkaita vain myymään valmista genomitestiä muille punaisille populaatioille.

Nykyiset vertailuryhmät, eli sellaisten genomitestattujen eläinten määrä, joilla on myös omia tuloksia tai tytärarvostelu, ovat hyvin eri kokoisia. Faban edustajat perustelivat konferenssissa hyvin nykyistä kantaamme, ettei genomitiedon vaihtoa ole mahdollista tehdä ilman korvausta. Tällainen toiminta voisi vahingoittaa VG:n vientimyyntiä, jonka tulot ovat erittäin tärkeitä jalostusohjelmamme rahoittamiseksi. Jalostusohjelman mukauttaminen pienempään rahoitukseen voisi vahingoittaa geneettistä edistystämme enemmän kuin genomitiedon vaihto toisi hyötyä.

Keskustelun aikana tuotiin myös esille kysymys, tuottaako pohjoismainen genomitesti kaikille toivottua geneettistä hyötyä, jos se on tarkoitettu eläimille täysin erilaisessa tuotantojärjestelmässä. Toki, jos sonnit tulevat populaatiosta, jolla on korkeampi geneettinen taso, ei ole väliä jos sonnit sijoittuvat hieman eri tavalla eri tuotantojärjestelmässä, koska ne pärjäävät siellä joka tapauksessa hyvin. Mutta jos pieni populaatio alkaa valita naaraitaan sen perusteella, miten ne toimivat eri tuotantojärjestelmissä, joissa arvioinnilla voi olla alhaisempi korrelaatio, tuottaako tämä toivottua hyötyä?

Esimerkiksi VikingRedin ja Norjan punaisen populaation tilanne on se, että norjalaiset ovat käyttäneet VR-sonneja runsaasti, mutta Suomi ja Ruotsi taas ovat käyttäneet hyvin vähän, jos ollenkaan norjalaisia sonneja. Norjalaisten luomien linkkien vuoksi heidän genomiarvostelunsa toimii VR-sonneille, mutta norjalaisten sonnien genomiarvostelun luotettavuus jää alhaisemmalle tasolle Ruotsin ja Suomen käyttämässä NAV:n genomiarvostelussa.

Jalostuksella vaikutetaan myös ympäristöasioihin

Yleiskokouksen vieraileva puhuja professori Mike Coffey kertoi ilmastoystävällisestä karjanjalostuksesta. Britanniassa on käytössä ns. EnviroCow-indeksi, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja sillä on korkea korrelaatio sikäläisen kokonaisjalostusarvo £LPI:n kanssa.

Keskimääräinen brittiläinen holstein on kasvattanut kokoaan 200 kilon verran 1950-60-luvulta lähtien, mikä lisää ylläpitokustannuksia. Isossa-Britanniassa holsteinin hedelmällisyys on säilynyt 40 vuoden takaisella tasolla, vaikka tuotos on kaksinkertaistunut. Tästä voi kiittää hedelmällisyysindeksiä, jonka brittiläiset saivat noin kaksi vuosikymmentä sitten. Coffey arveli, että jos yli 28 kuukauden iässä ensimmäistä kertaa poikivien ayrshire-hiehojen poikimisikää voitaisiin laskea 28 kuukauteen, säästettäisiin vuosittain 182 tonnia metaania.

Isossa-Britanniassa on genotyypitetty 2000 ayrshire-naarasta ja 400 sonnia. 80 % siemenestä on sukupuolilajiteltua ja 84 % kaikista maidontuotannon keinosiemennyksistä tehdään lajitellulla siemenellä. Yli 52 % kaikista keinosiemennyksistä tehdään liharoduilla ja yli 70 % lypsyrotusiemennyksistä tehdään genomisilla nuorilla sonneilla.

Britit ovat meitä edellä sukupuolilajitellun siemenen käytössä, jota on lisännyt haaste saada lypsyrotuiset sonnivasikat eteenpäin. Maassa on ollut tapana lopettaa vastasyntyneet sonnivasikat tai viedä ne ulkomaille. Nyt kuluttajien paineen myötä sonnivasikoita ei voi enää hävittää heti niiden synnyttyä.

 

Punaisten rotujen tuotantotuloksia
Punaisten rotujen tuotantotuloksia eri maissa vuonna 2023. Lähde: ICAR

Tanska isännöi jerseyn huipputapahtumaa

Heinäkuussa Tanska toivotti tervetulleeksi jersey-rodun asiantuntijat ja harrastajat ympäri maailmaa World Jersey Cattle Conference -tapahtumaan. Konferenssi tarjosi osallistujille ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua, oppia ja jakaa tietoa jersey-rodun jalostuksesta, kehittämisestä ja edistämisestä. Suomi ei toistaiseksi ole jäsenenä jerseyn kattojärjestössä WJCB:ssä, joten tapahtumassa ei ollut virallista suomalaisedustusta.

Konferenssin ohjelma oli täynnä mielenkiintoisia tilavierailuja, ammatillisia esityksiä ja sosiaalisia tapahtumia. Osallistujat pääsivät tutustumaan tanskalaisiin jersey-karjoihin ja oppimaan lisää rodun jalostuksesta ja kehittämisestä. Vierailukohteisiin kuuluivat muun muassa Gl. Kroggaard -tila, Assentoftin geeniasema ja useat muut merkittävät jersey-tilat ympäri Tanskaa.

Konferenssin ammatilliset esitykset käsittelivät laajasti maidontuotannon kehitystä, ympäristövaikutusten vähentämistä ja jalostusstrategioita. Esityksissä kuultiin muun muassa tiedolla johtamisesta, maitomarkkinoista, maidon pitoisuuksien tulevaisuuden merkityksestä sekä ilmastovaikutuksista.

Tapahtumassa palkittiin VikingGeneticsin Peter Larsson Distinguished Achievement Award -palkinnolla. Tämä palkinto on korkein kunnianosoitus, jonka WJCB-neuvosto voi myöntää yksilölle tai organisaatiolle. Tunnustuksen saa, mikäli on antanut merkittävän panoksen jerseyn jalostukseen, kehittämiseen tai edistämiseen kansainvälisellä tasolla.

Peter Larsson sai palkinnon pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstään rodun parissa, erityisesti panoksestaan jerseyn jalostusohjelmien kehittämisessä ja edistämisessä. Larssonin työ on vaikuttanut positiivisesti sekä paikallisesti että kansainvälisesti, ja hän on ollut keskeinen hahmo rodun kehityksessä.

Jerseyn tuotantotuloksia eri maissa. Lähde: ICAR

Tulevia tapahtumia

Seuraava WAF-konferenssi pidetään Ruotsissa vuonna 2028, samanaikaisesti SRB:n 100-vuotisjuhlan kanssa. WAF kokoustaa kuitenkin sitä ennen hallituksen voimin vuonna 2026, ja tämän kokouksen isännyyttä harkitsee Kanada.

World Ayrshire Youth Tourin järjestämiseen haetaan isäntämaata, Suomen Ayrshirekasvattajat harkitsevat isännöintiä.

Seuraava jersey-rodun World Jersey Conference järjestetään Australiassa huhtikuussa 2025.

 

Teksti: Pirkko Taurén
Kuvat: Markus Kivelä ja VikingGenetics