Suomenkarjaväki tapasi Tervolassa

Lappian suomenkarjaa

Faban vuosittain järjestämä suomenkarjatapaaminen järjestettiin tänä vuonna Tervolassa Ammattiopisto Lappialla elokuun lopulla. Osallistujia tapahtumassa oli parisenkymmentä, ja päivän aikana syntyi paljon mielenkiintoisia keskusteluja suomenkarjan nykytilanteeseen liittyen.

 

Päivän ohjelma aloitettiin kuulemalla Lappari-elinkeino -hankkeen tuloksista Päivi Soppelalta Lapin yliopistolta. Hanke toteutettiin Lapin yliopiston Arktisen keskuksen (päätoteuttaja), Luken ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian yhteistyönä. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa pohjoissuomenkarjan ominaisuuksista ja sen kasvattamisesta.

Tutkimuksessa oli mukana 18 maidontuotantotilaa pääasiassa Lapista, mutta myös muualta Suomesta. Tarkoituksena oli, että tilalla olisi PSK:n lisäksi vähintään toista valtarotua vertailua varten. Tutkimukset tehtiin muun muassa maitomääristä, maidon pitoisuuksista, päiväkasvusta ja lihan laadusta, sekä tilallisten yleisestä asenteesta PSK-rotua kohtaan.

Lappian suomenkarjaa tarhassa
Lappian PSK-geenipankkikarjan lehmät pääsevät jaloittelemaan aina kun haluavat.

Uusia sonneja ja jalostuksen kuulumisia

Faban Terhi Vahlsten esitteli suomenkarjan ajankohtaisia uutisia. Käyttölistalle on saatu uusi LSK-sonni, Savelan WildWest. Sen emälinjassa on useita 50-tonnareita ja vähintään 7 kertaa poikineita lehmiä. Muitakin uutuuksia on odotettavissa käyttölistalle: LSK Hannonkorven  Velimies on jo siementuotannossa ja LSK Ahlmanin Varsta, ISK Vaaralan Vita ja PSK Ollilan Yrmy odottavat pääsyä tuotantoon.

Myös uusista lisääntymismenetelmistä ja alkioista keskusteltiin. Siittiöitä voidaan huuhdella sonnin lisäkiveksistä, mikä mahdollistaa siemenannosten tuottamisen useista sonneista, mutta yhdestä sonnista saadaan vain korkeintaan parisataa annosta. Menetelmän avulla voidaan siis laajentaa geenipohjaa ja se sopii erityisesti alkuperäisroduille, joilla annostarve on pieni, mutta valikoiman laajuus pitäisi olla mahdollisimman suuri. Faballa on tällä hetkellä tarjolla myös LSK-alkioita, joita kannattaa hyödyntää!

Vuoden 2025 alusta alkuperäisrotutukea saavat eläimet, joiden sukusiitosaste on alle 6,25 % kuudella vanhempaispolvella laskettuna. Aiheesta on esitetty usealta taholta huolta, mutta vielä ei ole tietoa, pohditaanko ehtoon muutoksia. Myös päivän aikana osallistujat esittivät huolensa suomenkarjan tulevaisuudesta, ja aiheesta keskusteltiin laajasti.

PSK-lehmä laitumella
Lappian karjan Uppopallo (i. Onnelan Peuhake, ei. Hirsimaan Säilä)

 

Lehmiä jaloittelutarhassa
Lappian karjan lehmiä, toinen vasemmalta Upcider (i. Hirsimaan Säilä, ei. Pelson Iikka), oikealla etualalla Taival (i. Lakasen Haituva, ei. Pelson Huuma)

Lappian karjan tärkeä rooli

Päivän päätteeksi tutustuimme Lappian PSK-geenipankkikarjaan ja robottipihattoon. Karjaa esitteli Lappian maataloustyönohjaaja Iida Saari. Karjassa on 70 puhdasrotuista PSK-lehmää. Karja muutti Pelson vankilatilalta Lappian koulutilalle vuonna 2022 ja on sopeutunut hyvin uuteen asuinpaikkaansa. Eläimet pääsevät vapaasti jaloittelutarhaan, ja navetta on peruskorjattu vastaamaan pohjoissuomenkarjan tarpeita.

Karjan rooli on tärkeä PSK:n geenipohjan laajentamisen kannalta. Tila ei pyri vain saamaan mahdollisimman hyvää tuottoa, vaan päätavoitteena on säilyttää mahdollisimman monipuolinen geenipohja pohjoissuomenkarjalle.

Kiitos päivään osallistuneille ja tavataan taas ensi vuonna!

Lappian karjaa sisällä pihatossa
Lappian lehmillä on peruskorjatussa pihatossa hyvät oltavat. Lehmät lypsetään robotilla.

 

Teksti ja kuvat: Aino Hautaniemi