Kuumien kesien yleistyessä ja pitkittyessä lämpöstressin ehkäisystä on tullut tärkeä osa karjan hyvinvointia. Aikuisten lehmien lisäksi vasikat ja hiehot voivat kärsiä kuumasta, joten niitä ei sovi unohtaa.
Naudalla on ns. termoneutraali alue, jossa sen ei tarvitse käyttää ylimääräistä energiaa kehonsa lämmittämiseen tai viilentämiseen, kertoo Emovet Oy:n eläinlääkäri Virpi Seppänen.
– Vasikan termoneutraalina alueena pidetään +10-25 °C, hiehon 0-+15 °C. Yleisesti voisi varmaan sanoa, että nuorkarjalla on kuuma, kun ilman lämpötila kohoaa +20-25 asteeseen. Mutta jos ilmankosteus samalla on korkea, voi lämpöstressiä esiintyä jo tätä alhaisemmissakin lämpötiloissa, Seppänen summaa.
– Usein on nähty, että syyskesällä eläimet kärsivät lämpöstressistä, vaikka pahimmat helteet jo ovat hellittäneet. Syynä voi olla nimenomaan korkea ilmankosteus, joka saa olon tukalaksi.
Haittaa kasvulle ja terveydelle
Nuorkarjan lämpöstressiä voi olla vaikeampi tunnistaa kuin aikuisilla eläimillä.
– Nuorilla eläimillä on kehossaan haihduttavaa pinta-alaa suhteessa elopainoon enemmän kuin aikuisilla, toisaalta vasikan elimistön lämmönsäätely ei ole vielä yhtä kehittynyt kuin aikuisen, Seppänen kertoo.
Vasikoilla kuivuminen on lämpöstressin ykkösoire, etenkin jos vettä ei ole vapaasti saatavilla. Helteellä veden menekki voi nousta kaksinkertaiseksi.
– Tihentynyt hengitys, jopa läähättäminen on merkki lämpöstressistä. Kuumalla vasikat makaavat karsinassa hajallaan ja kyljellään. Hiehot voivat seisoskella normaalia enemmän, jolloin lämpöä haihtuu tehokkaammin. Jos alusta on kova, tämä altistaa sorkkakuumeelle ja anturahaavaumille, etenkin lopputiineyden aikana, Seppänen kertoo.
Lämpöstressistä on monenlaista haittaa nuorkarjalle. Eläimet eivät jaksa syödä ja lämmönsäätelyyn kuluu ylimääräistä energiaa, jolloin kasvu heikkenee. Jos ne eivät saa riittävästi nestettä, tämäkin vähentää kuiva-aineen syöntiä, joka taas näkyy kasvussa.
– Lämpöstressi voi häiritä hiehojen tiinehtymistä, vaikka ilmiö on selvempi ja tunnetumpi aikuisilla lehmillä. On hyvin tuttua, että helteillä lehmien hedelmällisyys kärsii. Syksyllä ilmojen viilennyttyä kiimat alkavat näkyä ja sitten onkin tiineyttämisellä jo kiire. Tästä saattaa kehkeytyä poikimaruuhka 9 kk päähän – juuri seuraavan kesän hellekaudelle. Odotettavissa on siis tungosta umpilaisten, vastapoikineiden ja vasikoiden osastoilla.
Etenkin viimeisillään tiineinä olevia hiehoja kannattaa lämpimillä keleillä seurata, sillä ne ovat altteimpia lämpöstressille.
– Ne voivat vähentää syöntiään ja stressaantua muutenkin, etenkin jos umpiosastolla on ruuhkaa. Poikimisen jälkeinen ketoosi uhkaa, heruminen jää matalaksi ja tulehdus- ja juoksutusmahasairauksien riskit kasvavat, Seppänen listaa.
Eräässä tutkimuksessa lämpöstressistä kärsivät ensikot lypsivät 5 kg/pv vähemmän kun verrokkieläimet, joita viilennettiin sprinklereillä. Tutkimusten mukaan myös lämpöstressistä kärsineiden emien vasikat tuottavat aikanaan vähemmän.
Tärkeä vesi!
Lämpöstressiä voi ehkäistä tai lievittää monin keinoin. Kaikki lähtee veden saannista, painottaa eläinlääkäri.
– Uusi eläinten hyvinvointilaki määrää, että vettä tulee olla tarjolla kaikilla eläinryhmillä, myös vastasyntyneillä vasikoilla.
Juottopisteitä tulisi olla riittävästi ja juoma-altaalla olisi hyvä olla tilaa 10 cm per turpa. Vasikoiden pitäisi ylettyä juomaan helposti, juomakuppi ei saisi painaa kurkkua. Vesikuppien ja -altaiden pesua kannattaa tehdä päivittäin, klebsiella- ja kolibakteerit muhivat mielellään biofilmin alla, Seppänen kertoo.
– Eläinten juontia kannattaa tarkkailla. Jos navetassa on ruuhkaista, voi olla, että vanhemmat eläimet eivät päästä nuorempia juomaan. Jatkuva vedensaanti kannattaisi järjestää myös laitumelle. Natrium-pitoiset suolakivet saattavat olla hyvä lisä laidunkaudelle, vaikka nauta hikoileekin varsin heikosti verrattuna ihmiseen.
Laiduntavalle nuorkarjalle on veden lisäksi tarjottava riittävästi varjoa kesäkuumalla, esimerkiksi puiden, rakennusten tai katosten muodossa. Myös siirrettäviä varjoja on olemassa. Jos laitumella ei ole varjoa, eläimet joutuvat keksimään muita viilennyskeinoja.
– Yleensä tällainen on kosteassa mudassa makaaminen, joka puolestaan altistaa hiehot utaretulehduksille, Seppänen kertoo.
Ilmanvaihto kuntoon
Ilmanvaihto on toinen tärkeä asia lämpöstressin lievittämisessä.
– Huonon ilmanlaadun huomaa parhaiten heti kun astuu sisään vasikkaosastoon, vähän ajan päästä siihen tottuu. Kuumalla kelillä räppänät ja luukut tulisi pitää auki. Korvausilma kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan viileästä paikasta, ei vintiltä kuuman peltikaton alta tai rakennuksen eteläseinustalta, Seppänen luettelee.
Jos nuorkarjan tiloissa on poistoilmapuhaltimia, niiden toiminta on hyvä varmistaa. Voi myös harkita auringon puoleisten ikkunoiden yläpuolelle asennettavia varjoja tai markiiseja.
– Vasikkaiglut voivat olla melkoisia saunoja, jos ilma ei kierrä. Kannattaa tarkistaa, että niissä on jonkinlaiset tuuletusräppänät, Seppänen toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa samalla, että vasikka on todella herkkä vedolle. – Vaikka tuuletus helpottaa kuumalla, makuualueelle suuntautuvaa vetoa on viisaampaa varoa. Tyypillinen potilas hellekesänä on hengitystiesairas vasikka.
Ruokinnan osalta tärkeää on tarjota kuumalla ilmalla tuoretta rehua riittävän usein, jotta eläimet saadaan syömään. Rehu lämpenee helteillä nopeasti. Vasikoilla pöytä ei yleensä koskaan tyhjene aivan kokonaan, joten on tärkeää huolehtia rehuhygieniasta.
Myös kärpäset voivat helteellä olla lisästressi eläimille, joten niitä on syytä torjua.
– Yhdellä tilalla olen törmännyt hiekkapohjaan vieroitetuilla vasikoilla, ja se on osoittautunut kuumilla keleillä mieluisaksi makuualustaksi, Seppänen kertoo.
Eläinlääkäri painottaa, että lämpöstressin ehkäisyssä on paljolti kyse kokonaisuuden hallinnasta, siis tilan managementista.
– Tasaiset poikimiset takaavat sen, ettei vasikka- ja nuorkarjatiloissa ole ruuhkaa, joka stressaa eläimiä ja aiheuttaa tautipainetta.
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Kaisa Sirkko
Koko juttu on julkaistu Nauta-lehdessä 4/2024
Lue lisää:
Huh hellettä! Asiaa vasikoiden ja hiehojen lämpöstressistä