Kipsi hidastaa ravinteiden valumista vesistöön, sillä kipsi parantaa maan mururakennetta. Nurmen uudistamisen yhteydessä karjanlanta ja kipsi voidaan levittää samalla kertaa. Valtion tukeman kipsikäsittelyn haku on nyt käynnissä.
Suomen valtio ja EU ovat tukeneet kipsinlevitystä Suomen rannikkoalueiden pelloille jo usean vuoden aikana. Palvelu on otettu hyvin vastaan. Moni tilallinen on iloinen siitä, että kipsi ja sen levitys ovat viljelijälle maksuttomia. Edellinen kipsihanke päättyi hiljattain, mutta uusi kausi on jo alkanut.
Kipsinlevitys sujuu uuden kauden aikana entiseen tapaan. Hankkeen aikaiset tulokset olivat niin merkittäviä, että valtio jatkaa toimintaa toistaiseksi voimassa olevana maatalouden vesiensuojelun toimenpiteenä. Vuosittainen toiminta-alue määrittyy kulloinkin käytettävissä olevan määrärahan mukaan.
– Nyt toimitaan rannikkoalueella Porista itärajalle, täsmentää Minna Kolari, joka toimii kipsitoiminnan projektijohtajana Lounais-Suomen elinvoimakeskuksessa.
Uuden kauden ilmoittautuminen on käynnissä ja kipsinlevityksiä voi jo tilata. Huhtikuussa alkanut haku päättyy heinäkuun lopulla. Levitysaika sovitaan viljelijän ja urakoitsijan kesken, mikä tuo joustavuutta operaatioon.
Perttelissä innostuttiin kipsistä
Hanna ja Jari Laineen Korvenpään maitotilalla Perttelin Kurajoella kipsiä ajettiin vuosi sitten keväällä kynnökselle nurmen uusimisen yhteydessä.
– Kipsiä levitettiin, sitten äestettiin ja kylvettiin ohraa suojaviljaksi. Nyt ala on taas nurmella, täsmentää Jari Laine.
Miten kipsi peltomaan rakenteeseen vaikuttaa, se nähdään isännän arvion mukaan tulevina vuosina.
Tilan väki kiinnostui kipsistä, kun tilalla vieraillut maatalousneuvoja Eriika Lundström otti puheeksi John Nurmisen Säätiön Pellon perintö -hankkeen, jossa pyritään vähentämään Saaristomeren ravinnekuoritusta yhdessä alueen eri maataloustoimijoiden kanssa.
Tilalla innostuttiin kipsistä juuri sen vesistövaikutusten takia. Uusi kuorma kipsiä onkin siksi jo tilattu tilan seuraaville lohkoille.
– Olisi hyvä, ettei valumia menisi mereen asti, pohtii isäntä.
Korvenpään tilan vieressä maisemaa halkoo Kurajoki, joka laskee Uskelanjokeen ja sieltä mereen. Salon kaupungin keskustan kohdalla joki tunnetaan nimellä Salonjoki.
Jari ja Hanna Laine ovat tuottaneet tilallaan maitoa vuodesta 1995 asti.
Lannan ja kipsin liitto toimii
Koska maitotiloilla kipsin levitys onnistuu luontevimmin lähinnä nurmien uusimisen yhteydessä, on järkevää, että se tehdään samalla, kun lietelantaa levitetään peltoon.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa Paimiossa on tehty tutkimus siitä, minkälainen on lannan ja kipsin liitto ravinnevalumien kannalta. Kahden vuoden takainen KILA-tutkimus kannatti tehdä, sillä tulokset olivat rohkaisevia: kipsi piti lannan ravinteet hyvin kurissa. Koe tehtiin Paimionlahden rannalla sijaitsevan Meltolan kartanon pelloilla.
Hankkeen tavoitteena oli vesiensuojelun lisäksi lisätä viljelysmaiden maaperän kestävyyttä, erityisesti sen biologista, fysikaalista ja kemiallista tasapainoa. Kun maaperän multavuus lisääntyy orgaanisten lannoitteiden käytön seurauksena, maaperäeliöiden määrä lisääntyy, maaperän kyky sitoa hiiltä kasvaa ja sen tuotantokyky paranee.
Koepellolle perustettiin 14 koekaistaa. Sängelle levitettiin ensin 4000 kg kipsiä ja kipsin päälle lietelantaa. Osalle koekaistoista kylvettiin myös vilja kerääjäkasviksi. Lopuksi koekaistat muokattiin kevyesti kultivaattorilla, jossa oli pyöriväteräinen jälkiäes.
– Kasvukauden ulkopuolella ravinteiden huuhtoutumisriski on suuri, kun ei ole kasvustoa ja maa on paljas ja on niitä talvisateita. Siksi kylvettiin hajalevittimellä vehnää kerääjäkasviksi, perustelee tutkija Sami Talola Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä levitys kustannustehokkaasti ja maan tiivistymistä välttäen. Siksi kipsi ja lanta muokattiin samalla kertaa yhdessä.
Hygieniasyistä on tärkeää, että kipsi levitettiin peltoon ensin ja lanta sen jälkeen. Tässä järjestyksessä kipsinlevittäjän kalustoon ei tartu lietelantaa.
Kipsi parantaa maan mururakennetta
Kipsi parantaa etenkin savimaan mururakennetta. Maasta tulee kuohkeampaa ja viljelijät ovat raportoineet myös maan muokkautuvuuden parantumisesta. Kasvien juuret pääsevät syvemmälle maahan ja eroosion riski vähenee, kun mikroskooppiset maahiukkaset ovat tiukemmin kiinni toisissaan. Myös vesi pääsee syvemmälle maaperään ja se vähentää pintavaluntaa ja maan pintakerroksen huuhtoutumista.
Levityksen jälkeen fosfori sitoutuu tiukemmin maahiukkasten pinnalle eikä huuhtoudu niin herkästi valumavesien mukana pois. Fosfori on kuitenkin edelleen kasveille käyttökelpoisessa muodossa.
Kipsinlevityksen vaikutuksia vedenlaatuun on seurattu Paimionjoella, Vähäjoella, Tarvasjoella sekä Paattistenjoella. Haitallisia vaikutuksia vesistöön tai vesieliöstöön ei ole havaittu vuonna 2025 päättyneessä KIPSI-hankkeessa tai sitä edeltäneissä tutkimushankkeissa. Seurantaa jatketaan edelleen myös uudella kaudella.
Katso videolta miten kipsinlevitys sujuu, ja mitä asiantuntijat kertovat aiheesta!
Lue lisää kipsinlevityshankkeesta Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen sivuilta.
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Pidemmän jutun kipsinlevityksestä löydät kesäkuun Nauta-lehdestä 3/2026.