Lypsykarjatalouden niukkenevia resursseja halutaan suunnata entistä tehokkaammin elinkeinoa tukevaan tutkimukseen. Luke, Helsingin yliopisto, Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä alan sidosryhmät linjasivat keinot alan tutkimuksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi seuraavan seitsemän vuoden aikana. Lypsykarjastrategian policy brief luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 5. syyskuuta.
Lypsykarjataloudella ja siihen liittyvällä nurmituotannolla on vahva asema Suomen maataloudessa. Elintarviketuotannon toimialoista maitosektori on keskeinen sekä taloudellisesti että työllisyysvaikutuksiltaan.
Lypsykarjasektorin tutkimus on Suomessa laadukasta ja kansainvälisesti arvostettua kattaen koko tuotantoketjun nurmituotannosta lopputuoteinnovaatioihin. Lypsykarjasektori tarvitsee huippuluokan tutkimusta, joka tukee ja edistää taloudellisesti, ekologisesti ja eettisesti kestävää eli resurssiviisasta maitoketjua.
– Lypsykarjatalouden tutkimuspuitteet ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta sektoria tukevan soveltavan tutkimuksen rahoitustilanne on haasteellinen, tutkimusprofessori Marketta Rinne Lukesta kertoo.
Rinne toteaa, että vaikka toimimme hankerahoitusmaailmassa, julkisen rahoituksen turvaaminen on edellytys pitkäjänteiseen lypsykarjatalouden tutkimukseen ja kilpailukykyiseen infrastruktuuriin.
Lypsykarjatalouden tutkimuskohteet, joilla halutaan edistää resurssiviisasta maidontuotantoa.
Kohti entistä kestävämpää maitoketjua
Tutkijoiden ja sidosryhmien esittämien keinojen avulla pyritään parantamaan maidontuotannon kilpailukykyä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla sekä lisäämään maaseudun elinvoimaisuutta.
– Tutkimuksessa pitäisi keskittyä muun muassa eläinten hyvinvointiin ja terveyteen sekä kiertotalouden edistämiseen. Myös uusien tutkimusmenetelmien soveltaminen ja kehittäminen on tärkeää alan kilpailukyvyn edistämisessä, professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta sanoo.
Tutkimustyön toimintaedellytyksiä edistetään parhaiten parantamalla rahoitusmahdollisuuksia ja kehittämällä uusia rahoitusmalleja. Lisäksi yhteistyötä on tehostettava tutkimusorganisaatioiden kesken sekä niiden ja muiden sidosryhmien välillä.
– Ehdotamme raportissa, että toimintaedellytysten edistämiseksi perustetaan kansallinen lypsykarjatalouden tutkimusta kokoava verkosto, Vanhatalo kertoo.
(Lähde: lehdistötiedote, Helsingin yliopisto)
Ministerin vierailulla syyskuussa Nina Schulman (vas.), ministeri Jari Leppä, Harri Mäkivuokko, Marketta Rinne ja Jarmo Juga. (Kuva: Pekka Väisänen)
Linkki Policy Brief -julkaisuun: Maailman halutuinta maitoa Suomesta – Lypsykarjatalouden tutkimuksen strategia 2018-2025
Lisätietoja:
erikoistutkija Nina Schulman, Luonnonvarakeskus, nina.schulman@luke.fi, p. 0295326739
tutkimusprofessori Marketta Rinne, Luonnonvarakeskus, marketta.rinne@luke.fi, p. 0295326482
professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopisto, aila.vanhatalo@helsinki.fi, p. 02941 58560
dosentti Jarmo Juga Helsingin yliopisto, jarmo.juga@helsinki.fi, p. 02941 58552