Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila ympäri maailman on kasvussa, ja uhkaa paikoin jo ihmisten ja eläinten terveyttä. Tiedejulkaisu Journal of Animal Science and Biotechnology julkaisi elokuussa 2020 koosteartikkelin lämpöstressin vaikutuksista vasikoihin ja hiehoihin, sekä keinoista, miten ongelmia mahdollisesti voitaisiin ratkaista.
Lämpöstressiä esiintyy, kun naudan ympäristöstä ja omasta aineenvaihdunnasta muodostuva lämpö ylittää eläimestä ympäristöön poistuvan lämmönhukan. Vasikat ja hiehot ovat suhteellisen lämmönkestäviä, koska niiden aineenvaihdunta tuottaa aikuisia lehmiä vähemmän lämpöä ja elimistön lämmönpoisto on tehokasta. Silti nekin saattavat joissakin olosuhteissa kärsiä lämpöstressistä.
Lämpöstressistä on monenlaista haittaa vasikoille ja hiehoille. Syönti alenee ja kasvu heikkenee, kun energiaa hukkautuu lämmönsäätelyyn. Kasvanut hengitystiheys, jopa huohottaminen, johtaa hiilidioksidin nopeutuneeseen poistumiseen elimistöstä, mikä muuttaa veren happo-emästasapainoa haitallisesti. Lämpöstressi aiheuttaa myös muutoksia pötsin liikkuvuuteen ja pötsimikrobiston koostumukseen, mikä puolestaan heikentää rehun sulavuutta ja haittaa pötsin toimintaa.
Lämpöstressin aiheuttamat hormonimuutokset häiritsevät normaalia kiimakiertoa ja hidastavat munarakkuloiden kehitystä, mistä johtuen hedelmällisyys heikentyy. Sikiöllekin lämpöstressi on haitallista, sillä se heikentää emän istukan toimintaa. Lämpöstressi myös hidastaa vastasyntyneiden vasikoiden kasvua ja heikentää niiden vastustuskykyä.
Onko asialle jotakin tehtävissä? Nopein ja helpoimmin toteutettavissa oleva toimenpide tutkijoiden mukaan tietysti on eläinten ympäristön muokkaaminen, eli lisätään varjoa ja viilennetään eläimiä esimerkiksi sadetusjärjestelmillä. Myös kiinnittämällä erityishuomiota ruokintaan voi auttaa vasikoita ja hiehoja ylläpitämään kehon kemiallista tasapainoa ja ehkäisemään lämpöstressin aiheuttamaa ravintoaineiden puutetta.
Pitkän tähtäimen ratkaisu tutkijoiden mukaan voisi olla jalostus ja sen nykytekniikat, kuten geenivalinta ja alkionsiirrot.
Voisiko kuumankestävyyttä jalostaa?
Rodulla on tärkeä rooli vasikoiden ja hiehojen perinnöllisessä lämpöstressin sietokyvyssä, ja risteytyselinvoimasta näyttäisi tutkimusten mukaan olevan hyötyä kuumissa olosuhteissa. Holstein-lehmien risteyttäminen paikallisten, kuumaan sopeutuneiden maatiaisrotujen kanssa mahdollisesti parantaisi lämpöstressin sietokykyä. On kuitenkin kyseenalaista, ovatko nämä risteytykset riittävän tuottoisia nykytarpeisiin.
Yleisesti ottaen lypsylehmät näyttävät olevan herkempiä lämpöstressille, lisäähän maidontuotanto jo itsessäänkin huomattavasti lehmän lämmöntuotantoa. Lypsyrotujen pitkään jatkunut jalostaminen valikoivasti maidontuotannon perusteella on saattanut lisätä myös niiden herkkyyttä lämpöstressille. Olisi toivottavaa, että eläimiä pystyttäisiin valitsemaan tiettyjen lämmönsietokykyyn vaikuttavien geenien perusteella maitotuotosta vaarantamatta.
Niin sanottua ”slick hair” -geeniä, joka aiheuttaa lyhyen, sileän ja kiiltävän karvapeitteen, on ehdotettu yhdeksi vaihtoehdoksi parantamaan eläinten lämmönsietokykyä, koska karvan väri on yhteydessä auringon säteilyn imeytymiseen, ja karvan pituus puolestaan vaikuttaa lämmön haihtumiseen ja johtumiseen pois eläimestä.
Lämpösokki- eli stressigeenit voisivat toimia merkkigeeneinä markkeriavusteisessa lämmönsietokyvyn jalostuksessa, koska näiden geenien koodaamat lämpösokkiproteiinit suojaavat elimistön soluja lämpöstressiltä. Ei kuitenkaan ehkä ole käytännöllistä valita pelkästään lämpösokkigeenejä, vaan jotkin kohdeominaisuudet yhdistelmänä tulisi ottaa tavoitteeksi.
Siirtämällä alkiot 7-8 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä – joka on alkion eloonjäämisen kannalta lämpöherkin jakso – voitaisiin ehkä ohittaa lämpöstressin haittavaikutukset varhaisiin alkioihin ja parantaa näin hedelmällisyyttä. Myös ”eloonjäämistekijöiden”, kuten antioksidanttien ja insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n, lisäämisen naudan alkioihin on raportoitu minimoivan lämpöstressin haittavaikutuksia ja siten parantavan alkioiden lämpöstressin sietoa.
Lähde: Heat stress on calves and heifers: a review. Journal of Animal Science and Biotechnology, elokuu 2020.