Utarepöhöä esiintyy nykyisin vähemmän kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, mutta ongelma vaivaa edelleen joitakin eläimiä tai karjoja. Kysyimme eläinlääkäri Virpi Kurkelalta, mikä avuksi utarepöhöön.
Mikä pöhön aiheuttaa?
– Ei ole ihan selvää, mikä utarepöhöä aiheuttaa. Yhtenä syynä ovat ihan luonnolliset poikimiseen ja utareen täyttymiseen liittyvät fysiologiset syyt. Esimerkiksi ensikoille tulee ensin jonkinlaista turvotusta, joka lisääntyy hiljalleen, ja viimeisen kahden viikon aikana ennen poikimista turvotus lisääntyy yhä nopeammin. Useimmiten tämä menee nopeasti ja ilman toimenpiteitä ohitse. Vanhemmilla lehmillä utarepöhö liittyy usein utareen repsahtamiseen. Utarepöhö voi olla myös patologista eli sairaalloista ja kestää kauankin, jopa kuukauden.
– Perinteisesti utarepöhön riski on yhdistetty voimakkaaseen viljaruokintaan tunnutusaikana, mutta tutkimuksissa tätä ei ole voitu todistaa. On esitetty, että taipumus pöhöön olisi perinnöllistä, mikä voi pitääkin paikkansa. Eniten utarepöhöön on yhdistetty kuitenkin kivennäiset. Tästä on vähän tutkimuksia, mutta käytännön kokemukset antaisivat viitteitä, että erityisesti kaliumin ja natriumin liiallinen saanti altistaisi utarepöhölle.
Mitä ongelmia pöhöstä on lehmille?
– Pöhöttynyt utare aiheuttaa kipuja, mikä näkyy myös lehmän huonontuneessa kävelyssä. Eniten ongelmia tulee lypsyssä, koska lypsin ei toimi kunnolla. Lehmä pidättää maitoaan sekä lypsimen huonon kiinnittymisen että kivun vuoksi. Maito ei laskeudu ja utare ei tyhjene kunnolla.
– Huonosti tyhjentynyt utare vuotaa helposti, jolloin vetimenpäät jäävät auki. Tätä kautta pöhö altistaa myös utaretulehduksille.
Miten utarepöhöä hoidetaan?
– Kipu utareissa vaikeuttaa maidon laskeutumista ja siten utareen tyhjentymistä, joten eläinlääkärin antamat kipulääkkeet voivat auttaa vaikeissa tilanteissa. Pöhöä voi hoitaa myös pistoksina annettavalla nesteenpoistolääkkeellä, mutta niiden vaikutus on hyvin lyhytaikaista. Lääkkeiden varoajat kannattaa tarkistaa. Jos pöhöttynyt utare vuotaa ennen poikimista, kannattaa sitä tyhjentää.
– Tärkeintä on saada utareessa nesteet kiertämään. Liikkuminen auttaa, joten jaloittelu kannattaa. Nestekiertoa voi yrittää parantaa myös hieromalla utaretta. Erilaisten linimenttien tehosta ei ole varmuutta, mutta jos niitä käyttää, utare on pestävä kunnolla, jotta niistä ei jää jäämiä maitoon.
– Utarepöhöisen lehmän kivennäisten ja veden saanti kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa. Etenkin, jos usealla lehmällä on pöhöä, syy voi löytyä liian suuresta kivennäisten syönnistä.
Miten utarepöhöä ehkäistään?
– Tehokkain keino on oikea kivennäisruokinta. Lopputiineyden ajan syötössä olevat rehut, erityisesti säilörehu, on analysoitava ja teetettävä myös kivennäisanalyysi. Kivennäistäydennys suunnitellaan näiden analyysien perusteella. Niukalla ravinnolla olevia umpilehmiä ei saa päästää vapaasti syömään maittavia kivennäisiä.
– Jos karjassa on pöhöä, kannattaa tapaukset kirjata ylös. Kärsivätkö samat lehmät pöhöstä joka vuosi? Onko ongelma vain ensikoilla? Mikä kuntoluokka oli poikiessa ja millainen poikiminen oli? Miten utarepöhöiset lehmät ruokittiin? Näiden kysymysten perusteella saadaan jo hyvä arvio pöhön syistä, ja voidaan keskittyä niiden korjaamiseen.
Tuija Huhtamäki, kehityspäällikkö, ProAgria
Juttu on julkaistu Nauta-lehdessä 2/2013
