Vuonna 2014 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lehmävasikan poikivien lehmien maitotuotos on huomattavasti korkeampi, kuin jos syntyvä vasikka olisi sukupuoleltaan sonni. Tutkimuksen tuloksia on kuitenkin kyseenalaistettu eri puolilla maailmaa. Vasikan sukupuolen vaikutusta emän maitotuotokseen on tutkittu myös Kanadassa, Ranskassa sekä Suomessa, mutta suuria eroja lehmävasikoiden hyväksi ei ole muualla havaittu.
USA:n tutkimuksen tulosten mukaan emän maitotuotos on ensikkokaudella jopa 142 kg korkeampi, jos syntyvä vasikka on sukupuoleltaan lehmä, kuin jos vasikka olisi sukupuoleltaan sonni. Myöhemmillä lypsykausilla ero on noin 100 kiloa lehmävasikan hyväksi. Maidon pitoisuudet eivät muutu, ainoastaan maidon määrä lisääntyy. Tutkimusaineistona oli lähes puolen miljoonan holsteinlehmän tuotostiedot.
Tutkimuksessa huomattiin myös, että ensimmäisen lypsykauden maitotuotokseen vaikuttaa paitsi syntyneen vasikan sukupuoli, myös kohdussa kasvavan seuraavan vasikan sukupuoli. Jos toinen vasikka oli sukupuoleltaan lehmä, nousi maitotuotos huomattavasti.
Kanadalaislehmillä erot pienempiä
Kanadalainen tutkimusryhmä selvitti samaa ilmiötä kanadalaisessa eläinaineksessa. Mukana oli 2,5 miljoonan lehmän tuotostiedot.
Tulosten perusteella tuotos oli 65 – 100 kg korkeampi, jos syntyvä vasikka oli lehmä sonnivasikkaan verrattuna. Maidon pitoisuuksissa ei havaittu eroja tässäkään tutkimuksessa. Kaksi peräkkäistä lehmävasikkaa poikineiden lehmien maitotuotos oli ensikkokaudella noin 24 kg (0,3 %) korkeampi kuin kaksi peräkkäistä sonnivasikkaa poikineiden.
Myös Ranskassa tehtiin vastaava tutkimus tänä vuonna holstein- ja montbéliarde-roduilla. Mukana oli lähes 9 miljoonan lypsykauden tiedot.
Ensimmäisellä lypsykaudella ei havaittu vasikan sukupuolesta johtuvia eroja emien maitotuotoksessa kummallakaan rodulla. Myöhemmillä lypsykausilla oli havaittavissa noin 40 kilon etu sonnivasikoiden hyväksi, toisin kuin yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa etu oli merkittävä lehmävasikoiden hyväksi.
Sikiön ja vasikan sukupuolen vaikutusta maitotuotokseen on tutkittu myös Suomessa 90-luvulla. Helsingin yliopistossa tehdyn pro-gradu-tutkielman aineistona olivat vuonna 1989 poikineet ayrshire-ensikot ja -lehmät. Vasikan sukupuolella ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta emän maitotuotokseen ensikkokaudella. Toisella ja myöhemmillä lypsykausilla puolestaan sonnivasikan poikineet lehmät lypsivät enemmän kuin lehmävasikan poikineet lehmät. Tässäkään tutkimuksessa erot eivät olleet suuria.
Sikiön sukupuolen vaikutus emän maitotuotokseen oli puolestaan päinvastainen toisella ja myöhemmillä lypsykausilla; lehmävasikkaa kantavat lehmät lypsivät noin 35 kg enemmän maitoa kuin sonnivasikkaa kantavat lehmät. Ensikoilla ero oli noin 30 kg lehmäsikiön hyväksi.
Lihakarjalla samansuuntaisia tuloksia
Vasikan sukupuolen vaikutusta emän maitotuotokseen on tutkittu myös lihakarjalla. Tulokset ovat samankaltaisia kuin lypsykarjallakin: joissakin tutkimuksissa lehmävasikan on havaittu lypsättävän enemmän, joissakin ei ole havaittu vaikutusta lainkaan ja joissakin puolestaan sonnivasikan poikiminen on kasvattanut emän maitotuotosta.
Eri tutkimuksissa on siis saatu ristiriitaisia tuloksia vasikan sukupuolen vaikutuksesta emän maitotuotokseen. Vaikka joidenkin tutkimusten mukaan lehmävasikka lypsättää enemmän kuin sonnivasikka, on maitotuotoksen kasvun lehmävasikan jälkeen havaittu olevan muissa paitsi yhdysvaltalaistutkimuksessa niin marginaalista, ettei sillä ole maitotilan taloudelle käytännön merkitystä.
Lähteet:
- Barbat, A., Lefebvre, R. & Boichard, D. 2014. Effet du sexe du veau sur la production de sa mère. INRA. http://idele.fr/fileadmin/medias/Documents/2014_effet_sexe_du_veau_sur_p….
- Beavers, L. & Van Doormaal, B. 2014. Is Sex-Biased Milk Production a Real Thing? Canadian Dairy Network. www.cdn.ca/document.php?id=348.
- Hinde, K., Carpenter A.J., Clay, J.S. & Bradford B.J. 2014. Holsteins favor heifers, not bulls: Biased milk production programmed during pregnancy as a function of fetal sex. PLoS ONE 9(2):e86169.
- Pulli, M. 1994. Vasikan isän rodun vaikutus lypsylehmien maidontuotantoon. Pro gradu-tutkielma.
Teksti: Elina Paakala, kuvat: Sanna Mäkinen ja Sanna Lohenoja
Juttu on kokonaisuudessaan julkaistu Nauta-lehdessä 5/2014