Pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistys NAVin jalostusarvostelut liharotuisille eläimille näkyvät maaliskuusta lähtien Minun Maatilani -ohjelmistossa sekä eläinkorteilla. Tiedätkö, mitä indeksejä NAV laskee ja miten ne eroavat kansallisen lihakarja-arvostelun indekseistä?
1. Mitä NAV-indeksejä on olemassa ja mitä ne tarkoittavat?
NAV laskee indeksejä eli jalostusarvoja kaikkiaan 18 ominaisuudelle. Lisäksi niistä on koottu seitsemän yhdistelmäindeksiä, esimerkiksi Kasvu-, Tuotanto- ja Emoindeksi. Kattavan listauksen eri indekseistä löydät jutun lopussa olevan QR-koodin takaa.
Indeksien laskennassa mukaan otetaan eläimen sekä kaikkien sen sukulaisten tulokset Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Laskenta siis eroaa kansallisesta indeksilaskennasta muun muassa sen vuoksi, että laskennan perusteena oleva aineisto on laajempi.
Genomisia indeksejä lasketaan puhdasrotuisille eläimille viidessä suurimmassa rodussa: angus, charolais, hereford, limousin ja simmental.
– Nämä ovat lukumääräisesti isoimmat rodut, mutta niillä on myös eniten genotyypitettyjä yksilöitä, kertoo kehitysagronomi Terhi Vahlsten Fabasta.
NAVin liharotujen arvostelu on rotukohtainen, eli erirotuisten eläinten jalostusarvoja ei voi vertailla keskenään, vain eläimiä rodun sisällä.
Yhdistelmäindeksit lasketaan nimensä mukaisesti yhdistelemällä yksittäisiä jalostusarvoja eri painotuksilla.
– Yhdistelmäindeksit helpottavat eläinvalintaa. Niissä on eri ominaisuuksia painotettu vähän eri tavoin eri roduilla. Karjankasvattajat kaikista kolmesta maasta ovat osallistuneet painokertoimien määrittelyyn, pohjatietonaan NAVin laskelmat, Vahlsten kertoo.
2. Mitä tarkoittaa, kun lukuarvo nousee/laskee?
Pääsääntöisesti korkeampi indeksi on tavoiteltava, esimerkkinä vaikkapa poikimahelppous: mitä korkeampi jalostusarvo, sitä enemmän helppoja poikimisia.
Joidenkin indeksien kohdalla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi syntymäpainossa ja rasvaluokassa matala tai keskimääräinen arvo on suositeltavampi. Syntyvälle vasikalle tavoitellaan matalampaa syntymäpainoa, jotta poikiminen sujuisi helposti, ja teurastamolla voimakkaasti rasvoittuvat eläimet eivät ole haluttuja.
3. Mistä indeksejä voi tarkastella?
NAV-indeksit julkaistaan NAVin Pihvihaku-näytöllä osoitteessa nordic.mloy.fi/NavBeef. Oikean yläkulman valikosta voi valita kieleksi suomen.
Minun Maatilani -ohjelmistoon on tulossa NAV-indeksejä maaliskuussa 2025. MM:ssä näkyvät jatkossa sekä lihakarjan kansallisen arvostelun että NAV-arvostelun indeksit.
– Genomisia NAV-jalostusarvoja siis lasketaan viidelle jo edellä luetellulle rodulle. Lisäksi ei-genomisia NAV-indeksejä lasketaan myös roduille highland cattle, piemontese, dexter, galloway ja blonde d’aquitaine, kertoo sovelluspäällikkö Kaija Hyppänen Fabasta.
NAV-indeksit lasketaan vain puhdasrotuisille eläimille, toisin kuin kansalliset jalostusarvot, joita lasketaan myös risteytyksille. Puhdasrotuisen eläimen rodun osuus on oltava vähintään 87,5 %. Lisäksi indeksien näyttämiseen vaaditaan, että eläimeltä löytyy vähintään yksi NAV-indeksi, jonka arvosteluvarmuus on vähintään 10 %.
MM:ssä indeksit näkyvät, kun tilalla on käytössään EmoPro-paketti ja karja kuuluu emotarkkailuun. NAV-indeksejä voi hakea Minun Maatilani muokattaviin raportteihin ja ne löytyvät jatkossa myös eläinkorteilta.
Liharotuisten keinosiemennyssonnien tiedot sekä julkaisuluvan saaneiden yksityisten kantakirjattujen sonnien ja lehmien tiedot näkyvät MM:n Faba PihviHaku -moduulista, jossa jatkossa ovat mukana myös NAV-indeksit. Alkukesästä moduulin näkymää on suunnitelmissa laajentaa siten, että myös ei-kantakirjattujen eläinten tiedot näkyvät, mikäli asiakas on allekirjoittanut Faban uuden asiakassopimuksen eikä ole erikseen sen jälkeen tietojen näkyvyyttä kieltänyt.
4. Miksi NAV-genomi-indeksit poikkeavat kansallisen arvostelun genomi-indekseistä?
Faban tutkimusagronomi Jukka Pösö valottaa NAVin ja kansallisen genomiarvostelun eroavaisuuksia.
– Eläinten indeksiarvot ovat erilaisia eri arvosteluissa, ja näin tulee ollakin, sillä aineistot laskentojen taustalla ovat erilaiset. Kotimaisessa laskennassa ovat mukana vain suomalaiset eläimet, NAV-arvostelussa Suomen lisäksi Ruotsin ja Tanskan eläimet. Myös arvostelumallit, joilla indeksit lasketaan, eroavat hiukan, Pösö kertoo.
Lisäksi esimerkiksi laskennassa käytettävät periytymisasteet sekä rotukohtaiset painokertoimet eroavat toisistaan eri arvosteluissa, mikä on yleisesti ottaen normaalia eri laskentoja verratessa.
Indeksiin vaikuttaa myös se, mihin eläinryhmään yksittäisen eläimen saamaa arvoa verrataan. Vertailuryhmät eroavat eri laskennoissa. Yksittäisten eläinten indeksit voivat joko nousta tai laskea, kun siirrytään pohjoismaiseen vertailuryhmään, riippuen siitä millainen taso eri maissa on aiemmin ollut.
– Itse indeksiluvut eivät ole niin merkittäviä, eläinten välinen järjestys ratkaisee. Eri arvostelujen indeksejä ei ole järkevää vertailla keskenään, Pösö toteaa.
5. Miten indeksejä hyödynnetään oman tilan eläinvalinnoissa?
Indeksit helpottavat karjankasvattajan eläinvalintaa, sillä yhteen indeksilukuun on koottu paljon tietoa eläimestä ja sen sukulaisista. Indeksien nimien takaa löytyvät selitteet kannattaa lukea ajatuksella.
– Jos halutaan vaikkapa löytää mahdollisimman hyvä hiehosonni, kannattaa katsoa ”poikimahelppous, vasikan vaikutus” -indeksiä, ei ”poikimahelppous, emon vaikutus -indeksiä”, vaikka niiden nimet melko samanlaiset ovatkin, vertaa Terhi Vahlsten.
Ja jos nyt alkaa tuntua, että kansallisten ja kansainvälisten jalostusarvojen viidakossa menee aivan sekaisin, valoa on tunnelin päässä.
– Jossakin vaiheessa NAV-jalostusarvostelu tulee korvaamaan kansallisen indeksilaskennan kokonaan, joten siinä vaiheessa erilaisten näytettävien jalostusarvojen määrä vähenee, Faban lihakarjan kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Kaisa Sirkko lohduttaa.
Kattava listaus NAV-indekseistä selitteineen
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Kaisa Sirkko
Voit lukea jutun myös huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2025!