Navettakissa pitää hiirikannan kurissa, viihdyttää tilan ihmisiä ja on oivallinen kaveri lehmille. Se on monen karjatilallisen mielestä korvaamaton apulainen. Vapaasti liikkuva navettakissa ei silti miellytä kaikkia ihmisiä.
Kissan kanssa elävät tietävät, että tätä viiksekästä ei niin vain määräillä. Navetassa kissan kanssa on kuitenkin helppo tehdä hyvä diili. Vastalypsetty maito, ruokaa ja hyvät riista-apajat riittävät palkaksi navetan riistapäällikölle. Ei siis ihme, että kissaa on käytetty hiirenpyytäjänä Suomessa vuosisatojen ajan.
Suomeen kissa saapui ensi kerran luultavasti rautakauden lopulla. Tältä ajalta on tehty vanhimmat arkeologiset löydökset kissoista Suomessa, ja samoihin aikoihin suomalaiset alkoivat tulla riippuvaisiksi viljasadoista. Näin arvioi Riikka Soininen, joka toimii amanuenssina Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla.
Vanhaan aikaan maalaistalojen kissat jaettiin kahteen kastiin, navettakissoihin ja tupakissoihin. Piharakennusten ovien kissanluukuista tiesi, että talossa asuu kissa tai kissoja. Kissoilla on edelleen iso rooli maaseutuympäristössä, vaikka elämä on muuten kovin murroksessa.
Välillä joku muistuttaa, että kissat popsivan liikaa luonnonvaraisia lintuja. Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänranta on eri yhteyksissä maininnut, että navettakissalla on hiirien kanssa niin paljon puuhaa, ettei lintujen pyydystämiseen jää niille juurikaan aikaa.
Roosa päivystää Köyliössä
Roosa-kissan hoitaja, 16-vuotias Venla Välilä leikkii useasti kissansa kanssa navetassa Säkylän Köyliössä. Kissa on Venlan havaintojen mukaan lehmien hyvä kaveri. Kerran tosin yksi lehmä nosti hännästä Roosan ilmaan ja siitä ei kissa tykännyt.
Kissan päivittäiset rutiinit ovat tulleet Venlalle tutuiksi.
– Aamulla Roosa tulee navettaan katsomaan, jos saisi maitoa. Päivät se etsii hiirulaisia ja sitten iltamaidon aikaan se tulee katsomaan, jos saisi taas vähän maitoa.
Asikkalan Tanen virkaa ei lakkauteta
Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampuksella on varmistettu, että eläintenhoidon linjalla opiskelevat nuoret ymmärtävät kissan roolin mahdollisimman hyvin.
Salpauksen kohta 17-vuotias Tane-kissa ottaa rapsutuksia vastaan taukotilan pehmustetulla sohvalla, kun hiirenpyyntireissuiltaan ehtii. Kissa on tuttu kampuksen työntekijöille ja opiskelijoille.
– Se on sylikissa. Tane antaa rapsuttaa tosi kauan, kertoo eläintenhoitoa opiskeleva Jenna Järvinen Lahdesta.
Kampuksen karjanhoitaja-taitovalmentajan Sanna Ojalan havaintojen mukaan Tane tykkää olla huomion keskipisteenä ja hän tietää oman arvonsa. Tane osaa vaatia hellyyttä, harjausta ja ruokaa.
– Se on sydänten sulattaja, Ojala tiivistää.
Kun Tanesta aika jättää, tilalle hankitaan uusi navettakissa. Tämän varmistaa karjanhoitaja-taitovalmentaja Sanna Ojala Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampukselta.
Kunnioitettavaan ikään ehtinyt Tane on vielä ahkera hiirimaastossa ja hän tuo lähes päivittäin löydöksiään navetan väelle nähtäväksi.
Nyt Tanen liikkeet ovat jo vähän hidastuneet. Sanna Ojala vakuuttaa, että Tanen jälkeen navettaan hankitaan uusi kissa. Navettakissan virka ei siis ole koulutuskeskuksessa päättymässä.
Uutta lakia ehdotetaan kissoille
Saako kissa ilmestyä naapurin tontille? Tämä kysymys alkaa olla taas ajankohtainen, sillä lainsäädäntöä yritetään vääntää tiukemmaksi.
Muutamat pääkaupunkiseudulla asuvat henkilöt ovat tehneet kansalaisaloitteen kissojen ulkoilun rajoittamisesta. Aloite keräsi vasta viime metreillä vaadittavat 50 000 allekirjoitusta, eli se viedään eduskunnan käsittelyyn. Aloitteessa halutaan muutoksia järjestyslakiin ja metsästyslakiin.
Aloitteessa ehdotetaan, että kissojen kytkemättömänä pito omistajan oman pihan/tontin ulkopuolella on selkeästi kielletty ja rangaistava teko. Taajamassa kissa on pidettävä kytkettynä myös omalla pihalla.
Aloitteen mukaan kissa on määriteltävä metsästyslaissa heitteille jätetyksi, jos se liikkuu omistajan kotipihan ulkopuolella kytkemättömänä.
Eduskunta tuskin lähtee puimaan aloitetta kovinkaan nopeasti, kun ilmassa on suurempiakin murheita. Muuttuuko lainsäädäntö ja kuinka paljon? Se jää nähtäväksi.
Maatiloilla ei aloitteesta innostuta ja some-keskusteluissa lakialoite saa kritiikkiä. Eräs kommentti kuului: ”Sulkekaa itsenne sisälle, mutta antakaa kissojen hoitaa työnsä ja hiirestää rauhassa. Hyvät hiirikissat ovat painonsa arvosta kultaa tai enemmän.”
Tutustu videolla lähemmin hurmaaviin navettakissoihin Roosaan ja Taneen!
Kyselimme karjaihmisiltä somessa, mitä navettakissat heille merkitsevät. Lue vastaukset huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2025!
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki