Venla Hämäläinen on kolmannen vuoden eläinlääkäriopiskelija Helsingin yliopistosta ja tähtää tuotantoeläinlääkäriksi. Venla työskentelee opintojen ohella seminologilomittajana ja on Nauta-lehden kolumnisti. Venlan ajatuksia eläinlääkärin opinnoista, työstä ja maataloudesta saamme lukea lehdestä ja nauta.fi -sivustolta koko vuoden ajan!
Tämänkertaista kolumnia ideoidessani pohdiskelin sitä, mikä yksittäinen asia toimisi yhdyssiteenä tilan taloudellisen kannattavuuden sekä eläinten hyvinvoinnin välillä. On selvää, että hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavia ja siten taloudellisesti kannattavia, mutta erityisesti erääseen ikäryhmään satsaamalla voi saada aikaiseksi isoja taloudellisia hyötyjä tulevaisuudessa. Nostankin keskiöön tällä kertaa vasikkaterveydenhuollon roolin osana tilan taloudellista kannattavuutta.
Vasikat, nuo tulevaisuuden talouden tekijät ovat syntyessään monellakin tapaa kovin erityisiä poikasia verrattuna muihin nisäkkäisiin. Harvempi laji on muutaman tovin kuluttua syntymästään jalkeilla maailmaa ihmettelemässä. Naudalla myös on niin sanottu epiteliokoriaalinen istukka, joka ei läpäise lainkaan immunoglobuliini-G-vasta-ainetta. Vasikan passiivisen immuniteetin muodostuminen onkin siis emän termimaidon eli kolostrumin varassa: syntyessään vasikka on kokonaan vailla vasta-aineita.
Vasikan elämän ensihetkiä edeltävä poikimatapahtuma on ponnistus emälle, ja valitettavasti lehmän kuolema poikimisen yhteydessä tai heti sen jälkeen on erityisen kallis vaihe menettää lehmä. Niin vasikan kuin emänkin terveen ja tuottavan elämän takaaminen alkaa jo poikimista edeltävistä viikoista ja päivistä, esimerkiksi onnistuneen umpeenpanon sekä toimivan ja puhtaan poikimatilan järjestämisen myötä.
Poikimiseen voi liittyä myös ennakoimattomia asioita, mutta niidenkin sattuessa kohdalle voidaan tilanne saada haltuun nopeammin oikeanlaisella ja oikea-aikaisella synnytysavulla.
Nykyaikaiset nautaterveydenhuollon menetelmät mahdollistavat monenlaisia tapoja huolehtia vasikoiden onnistuneista elämän ensiaskeleista. Mitä mitataan, sitä voidaan parantaa -mentaliteetti kantaa pitkälle myös vasikkapuolella: tästä hyvä esimerkki on vasikoiden veren seeruminäytteistä tehtävät vasta-ainepitoisuusmääritykset. Ne kertovat tärkeää tietoa niin ternimaidon laadusta kuin vasta-aineiden imeytymisestä vasikkaankin.
Myöskään tässä yhteydessä ei sovi unohtaa tautisuojauksen merkitystä, sillä vasikka-aikana sairastetut infektiot, kuten infektiiviset ripulit, vaikuttavat helposti suoraan vasikan myöhemmin lypsylehmänä saavuttamaan tuotokseen. Erityisen viheliäistä monissa vasikkaripuleissa on myös niiden zoonoottisuus: esimerkiksi kryptosporidioosilta suojautuminen ja sen leviämisen estäminen kuuluu nykyään keskeisenä osana eläinlääkärikoulutukseemme. Infektioiden välttäminen tautisuojauksen avulla vasikkana mahdollistaa pääsyn suurempiin tuotoslukemiin ja terveempään elämään aikuisena.
Vaikka vasikan senhetkinen rahallinen arvo olisikin maltillinen, voi näillä pienillä satsauksilla saavuttaa suuria säästöjä tulevaisuudessa muun muassa eläinlääkärikuluissa, ja sen lisäksi taloudellista hyötyä suuremman tuotoksen ansiosta.
Mielestäni erityisen kiehtovaa vasikoihin panostamisessa onkin se, että niiden parissa pääsee näkemään oman työnsä jäljen. Olen kovin mielissäni siitä, että viime aikoina keskustelu ja tietoisuus aiheesta on lisääntynyt, sillä siten voimme päästä entistäkin parempaa tulosta kohti.
Vasikkamaisen virkeää kevään jatkoa!