Meillä kasvatetaan montaa eri lihakarjarotua, joista kullakin on omat rakenteelliset vahvuutensa ja haasteensa. Mitä ne ovat, ja millaisiin asioihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota jalostuseläimiä valitessaan?
Keväällä 2020 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia. Tutkimuksen kohteena olivat kuuden yleisimmän liharodun rakennearvostelutulokset vuosilta 2013-2019.
Tavoitteena oli löytää kunkin rodun rakenteelliset vahvuudet, sekä erityisesti kehityskohteet tulevaisuuden jalostustyötä ajatellen. Rakennearvostelutuloksia verrattiin kyseisen rodun ja sukupuolen omaan optimitulokseen. Näin tuloksista saatiin vertailukelpoisia myös rotujen välillä. Kaikista ominaisuuksista ja luokituspisteistä laskettiin keskiarvot. Tuloksille laskettiin myös keskihajonnat, jotka kertovat tulosten tasaisuudesta rodun sisällä.
Aberdeen angus
Anguksen runko-ominaisuuksista rinnan leveys oli lähellä optimia, mutta rinnan syvyyttä eläimissä saisi olla enemmän. Lantion kulma saisi olla laskevampi ja lantio leveämpi. Lantion leveyden osalta tuloksissa oli myös paljon hajontaa rodun sisällä. Näihin ominaisuuksiin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota, koska lantion rakenne on merkittävä tekijä poikimishelppoutta ajatellen.
Lihakkuusominaisuuksista etuselkä voisi olla leveämpi, kuten myös reisi sivusta katsottuna. Muiden lihakkuusominaisuuksien tulokset olivat tasaisia muiden rotujen tuloksiin verrattuna.
Jalkarakenteessa parannettavia ominaisuuksia olivat kinner ja vuohinen, jotka olivat optimia suorempia. Takajalan oikeat kulmaukset ovat tärkeitä jalan kestävyyden kannalta. Muut jalkaominaisuudet olivat tuloksiltaan tasaisia muiden rotujen tuloksiin verrattuna, ja jalkapisteet olivatkin etenkin lehmillä korkeat.
Charolais
Charolaisilla erityisen hyviä runko-ominaisuuksia olivat lantion leveys ja sonneilla rinnan leveys. Selkälinja saisi olla suorempi ja lehmien rinnan leveys oli melko kapea. Charolaisen takakorkeus oli hieman optimia korkeampi, joten kokoon on jatkossa hyvä kiinnittää huomioita. Suuri aikuiskoko voi aiheuttaa ongelmia, kuten syntymäpainojen kasvua.
Lihakkuuden osalta parannettavaa olisi reiden pituudessa ja leveydessä. Lähimpänä optimitasoa olivat etuselän leveys ja reiden leveys sivusta katsottuna. Jalkaominaisuuksista vuohinen oli optimitasoa. Kinner puolestaan oli optimia suorempi, tosin tässä ominaisuudessa oli paljon hajontaa rodun sisällä. Takajalat takaa katsottuna saisivat olla myös suoremmat.
Highland cattle
Highlandin runko-ominaisuuksista rinnassa saisi olla enemmän syvyyttä, mutta leveydeltään se oli hyvällä tasolla. Lantio oli melko kapea ja tässä ominaisuudessa myös hajonta oli suurta. Lantion kulma puolestaan oli optimitasoa.
Lihakkuusominaisuuksista etuselän leveys oli hyvä ja myös reiden pituus oli sonnien osalta hyvä. Muissa lihakkuusominaisuuksissa tulokset olivat matalampia, ja erityisesti parannettavaa olisi reiden leveydessä.
Highlandilla oli korkeat jalkapisteet, ja hyviä ominaisuuksia olivat erityisesti vuohinen sekä lehmillä kinner. Parannettavaa oli eniten luuston laadussa sekä sonnien kintereissä, jotka olivat optimia suorempia. Rotu sai hyvät pisteet luonteestaan.
Hereford
Herefordin runko-ominaisuuksissa hyvää oli lehmien suora selkälinja sekä lantion kulma, joka oli optimitasoa. Lantio saisi tosin olla leveämpi ja sonnien selkälinja puolestaan suorempi.
Lihakkuuden osalta erityisen hyvä ominaisuus oli lehmien leveä takaselkä, kun taas sonnien takaselkä saisi olla leveämpi. Myös reiden pituudessa ja sisäreiden leveydessä olisi parantamisen varaa. Jalkarakenteen osalta erityisen hyviä ominaisuuksia olivat kintereen ja vuohisen kulmat, jotka olivat optimitasoa. Etujalat edestä katsottuna olivat suorat, kun taas takajalat takaa katsottuna olivat hieman pihtikinttuiset asennoltaan.
Limousin
Limousinien runko-ominaisuuksista lantio oli leveä ja myös lehmien rinnan leveys oli sopiva. Tulokset rungon osalta olivat muutenkin tasaisia muihin rotuihin nähden.
Lihakkuuden osalta lehmillä olisi parannettavaa erityisesti reiden leveydessä sivusta katsottuna. Reiden leveys takaa katsottuna ja sisäreiden leveys puolestaan olivat rodun vahvuuksia. Sonnien pisteet olivat korkeita miltei kaikissa lihakkuusominaisuuksissa.
Jalkapisteet limousineilla jäivät hieman alhaisiksi. Parannettavaa olisi erityisesti etujalkojen suoruudessa. Pihtipolviset etujalat voivat aiheuttaa polvinivelten liiallista kulumista sekä ulkosorkkien liikakasvua. Tämä toki koskee muitakin liharotuja, ei pelkästään limousinea. Kinner ja takajalkojen asento takaa katsottuna olivat limousinella puolestaan hyvällä tasolla. Lehmillä oli melko paljon hajontaa rodun sisällä useissa ominaisuuksissa, mikä kielii eläinaineksen epätasaisuudesta.
Simmental
Simmental-sonneilla oli keskitasoa korkeammat runkopisteet ja lehmillä matalammat. Rinnan leveys oli optimia kapeampi ja takakorkeus hieman korkeampi. Selkälinja oli suora, mikä on toivottavaa, ja lantion kulma sopivasti laskeva.
Lihakkuuspisteet olivat keskitasoa. Hyvää oli erityisesti reiden sekä sisäreiden leveys. Sekä etuselkä että takaselkä saisivat olla leveämpiä. Myös reiden pituudessa olisi parantamisen varaa.
Simmentalien jalkapisteet jäivät hieman mataliksi. Erityisesti takajalat takaa katsottuna olivat hieman pihtikinttuiset. Hyviä jalkaominaisuuksia olivat suorat etujalat sekä sopiva kinnerkulma.
Hyvä rakenne kannattaa
Emojen ja sonnien rakenteella on merkittävä vaikutus tilan kannattavuuteen. Huono jalkarakenne aiheuttaa ontumista, joka voi heikentää merkittävästi tilan tulosta. Ontuminen aiheuttaa ennenaikaisia poistoja, lisää hoitokustannuksia ja heikentää eläinten hyvinvointia.
Lantion heikko rakenne aiheuttaa poikimisongelmia, joiden vuoksi poikimisiin käytettävä työaika ja vasikkakuolleisuus kasvavat. Myös lihakkuus edellyttää hyvää rakennetta.
Tutkimuksen avulla saatiin esille ominaisuuksia, joihin voidaan jalostuksessa kiinnittää erityistä huomiota. Toivottavasti tulokset kannustavat valitsemaan jatkossakin jalostukseen hyvärakenteisia eläimiä ja lisäämään rakennearvostelua entisestään.
Teksti: Milla Suutarinen
Kuvat: Kaisa Sirkko ja Tero Mustonen
Voit lukea tämän jutun myös lokakuun Nauta-lehdestä 4/2020!
Opinnäytetyön tuloksia esiteltiin kesällä 2020 pidetyssä Faban webinaarissa.
Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.
Eri rakenneominaisuuksien rotukohtaiset tarkemmat tulokset:
