Vilho Linnas oppi leirillä, miten vasikka viedään ilman ylimääräisiä kierroksia laitumelle.
Ilomantsin Seppälän vaaran pienestä navetasta kuuluu suhisevaa ääntä. Espoolaiset äiti ja tytär, Eija ja Enni Koskenlinna ovat lehmäleirillä toista kertaa ja maito lorahtaa käsilypsyllä sujuvasti ämpärin pohjalle molemmilta lypsäjiltä. Vuotta aiemmin Enni innostui leiristä niin paljon, että hän halusi palata sinne uudelleen. Kolmaskin reissu Ilomantsiin näyttää toteutuvan.
– Olen myötämielinen ajatukselle, että tullaan ensi vuonna taas, kuittaa äiti Eija Koskenlinna.
Lypsyn lisäksi leirillä on ohjelmassa muun muassa lehmien harjaamista, vasikoiden vientiä laitumelle, lehmien, kanojen ja lampaiden ruokkimista, lannan lapioimista ja kuivikkeen levittämistä. Sekä uintia, saunomista, retkeilyä ja lätynpaistoa.
Yksi leirin hienoimmista kokemuksista taitaa olla kuitenkin se, kun tilan omista lehmistä lypsetystä maidosta tehdään perinteistä juustoa ja sitä maistellaan iltapalaksi.
Kokemusta karttuu, muistoja kertyy
Orimattilasta tulleelle Kapulaisen perheelle tämä leiri on jo kahdeksas. Sen näkee siitä, että perheen pojat Peetu ja Niilo sekä Antti-isä osaavat työskennellä tilalla sujuvasti.
– Tiedän, mitä ne syövät ja kuinka paljon, Peetu sanoo aamulypsyn lomassa.
Niilo-veli on huomannut, kuinka paljon se rauhoittaa, kun saa rapsuttaa eläimiä.
– Tämä on meidän kesälomareissu, että päästään arkirutiineista pois ja saadaan eläinten kanssa touhuta, tiivistää Antti Kapulainen.
Perheelle on vuosien mittaan kertynyt leiriltä paljon monenlaisia muistoja. Antti muistelee pässien viemistä soutuveneellä saarelle, Peetulle jäi mieleen se kerta, kun yksi vuohi pujahti maitohuoneeseen.
Leiri syntyi kyyttöjen kautta
Leirin vetäjä, maatalousyrittäjä Riitta-Miina Piipponen kertoo, että lehmäleirin alkusanat lausuttiin vuonna 2009. Yksi Piipposten perheen tuttu halusi jollain tavalla tukea pienen tilan toimintaa ja varsinkin itäsuomenkarjaa. Aika nopeasti pohdinta tuotti ajatuksen leiristä.
Kysynnän lisääntyessä vuosittain pidettiin kaksi, kolme, jopa neljä leiriä. Sitten oli vielä seminaareja ja muuta toimintaa. Nyt lehmäleirejä on kaksi: aikuisille ja kaikenikäisille omansa. Majoitus järjestyy muun muassa Puustilan maisematilan vanhan hirsitalon tunnelmissa.
Lehmäleirin pito ei ole ihan pikku juttu. Asiat pitää valmistella hyvin, sillä ryhmiin jaetut leiriläiset tekevät eri asioita samaan aikaan ja aikataulussa on syytä pysyä.
Leirin vetäjälle Riitta-Miina Piipposelle leiri on iso ponnistus, vaikka apuna ovat oma perhe ja naapurit. Varsinkin Piipposen tyttäret järjestelevät lomiaan niin, että pääsevät leirille apulaisiksi. Entä tulevaisuus?
– Tulee ikää, ei olla nuoria enää. Koska kiinnostusta on, niin muutama vuosi voisi vielä jatkua, tuumii Piipponen.
Katso videolta lehmäleirin tunnelmia!
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Ensi kesänä Ilomantsissa järjestetään jälleen kaksi lehmäleiriä. Lue lisää!
Pidemmän jutun Ilomantsin lehmäleiristä löydät huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2026.