Johanna Oras kertoo, että maalauksen synty vie kauan, ja vaatii oikeanlaista inspiraatiota. ”Minulla on koko ajan useita töitä kesken, välillä laitan teoksen joksikin aikaa sivuun ja sitten taas jatkan.”
Jalostuksen 120-vuotisjuhlavuoden viimeisen Nauta-lehden kanneksi haluttiin jotakin erityistä ja mieleenpainuvaa. Niinpä kansikuvana komeilee tunnetun taidemaalarin Johanna Oraksen teos ”Armiida, levoton lehmä”. Mistä teos sai inspiraationsa, ja mitä lehmät merkitsevät taiteilijalle itselleen?
Matkustan sateisena marraskuun päivänä tapaamaan taitelijaa hänen kotiinsa, joka sijaitsee Koskella vanhassa Turun läänissä. Perhe asuu kauniisti entisöidyssä 1920-luvulla rakennetussa kansakoulussa. Piharakennukseen on kunnostettu ateljee, jossa Armiida-teoskin syntyi.
– Inspiraatio tauluun lähti lapsuuteni lempikirjasta, Ritva Luostarisen kirjoittamasta ”Levoton lehmä eli Armiidan matka Maailman Ääriin”, Johanna Oras kertoo.
– Kirja kertoo lehmästä, joka haluaa matkustaa kaupunkiin ja karkaa. Monien seikkailujen jälkeen se palaa takaisin kotiinsa. Luin sen moneen kertaan, ja joka kerta minua liikutti syvästi kirjan loppu. Maailmalta palaava Armiida katselee kotiaan talvisessa maisemassa, ja ikkunoista loistaa lämmin valo. Melkein herkistyn nytkin, kun muistelen tarinaa, Johanna toteaa haikeana.
Eivät lehmät oikeassa elämässäkään ole taiteilijalle vieraita. Hän kertoo, miten vietti lapsena kesiään Karunassa sukulaisten maatilalla, jossa oli myös lypsykarjaa.
– Olin varmaan ehkä sellainen 10-12-vuotias. Serkkujen kanssa lypsimme lehmiä, meidän nuorison hommana oli avustaa iltalypsyssä. Muistan vieläkin, miten lämpimältä ja turvalliselta lehmä tuntui.
Johannan aviomies, taidekauppias Reijo Oras kertoo, että myös Koskella naapuruston viljelijöiden kanssa ollaan tuttuja. – Arvostan kyllä suomalaisia karjatilallisia, he tekevät todella kovasti töitä, Reijo Oras toteaa.
Koskella sijaitsevan ateljeen ulkoseinää koristaa vaikuttava, isokokoinen lummelampi-maalaus. ”Hyvin se on kestänyt luonnonvoimia. Pariin otteeseen olen vähän joutunut korjailemaan”, Johanna Oras kertoo.
Maalaus vaatii paneutumista
Johanna Oras on tunnettu ja arvostettu taiteilija, joka on opiskellut kotimaan lisäksi muun muassa Pietarin Taideakatemiassa ja Firenzessä. Suomen lisäksi Oraksella on ollut näyttelyitä ympäri maailmaa, esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Saksassa, Unkarissa sekä Yhdysvalloissa ja Qatarissa asti. Kotipaikkana perheellä on Kosken lisäksi kesäisin Punkaharjulla sijaitseva Taidekartano.
Koskella punaisessa piharakennuksessa sijaitseva ateljee on marraskuun hämärässäkin valoisa, ja täynnä upeita teoksia mitä erilaisimmista aiheista. Ateljee on periaatteessa aina auki yleisölle, mutta Orakset toivovat vierailijoiden soittavan ennen tuloaan. ”Että osataan olla paikalla.” Joka talvi itsenäisyyspäivän aikoihin ateljeessa järjestetään perinteiset jouluglögitarjoilut.
Ateljeen pihaportin vaakunakin on taideteos.
Taiteilijan työkaluja.
Johanna Oras on kuuluisa etenkin runsaista renessanssimaisista asetelmistaan, joista löytyy yllättäviäkin piirteitä. Myös luonto, kukat, muoti ja nykyajan trendit inspiroivat taiteilijaa. Johanna maalaa omien teostensa lisäksi jonkin verran myös tilaustöitä, jollainen Armiidakin on.
– Joskus minulta pyydetään yksityiskoteihin sopivia maalauksia. Se vaatii, että pääsen käymään paikan päällä ja tutustumaan ympäristöön, Johanna kertoo. – Samoin muotokuvan maalaaminen vaatii aina teoksen kohteena olevaan ihmiseen tutustumista, en maalaa valokuvien perusteella.
Entä jos joku nyt innostuu Nauta-lehden kansikuvasta ja haluaa maalauttaa taideteoksen omasta rakkaasta lehmästään? Johanna naurahtaa ja miettii hetken aikaa.
– No mikäs siinä. Mutta minun pitää kyllä sitten päästä navettaan tutustumaan siihen lehmään ensin!
Johanna Orakseen ja hänen taiteesensa voit tutustua tarkemmin täällä.
Ja se tärkein: Nauta-lehden 5/2018 kansikuvaa voit ihailla täällä!
Teksti ja kuvat: Sanna Lohenoja