Monella maitotilalla on viimeisen vuoden aikana jouduttu karsimaan kustannuksia tulojen tiputtua, esimerkiksi maidon hinnan laskettua. Tällöin on varmasti monella tilalla mietitty, mitkä ovat ne toimenpiteet, joiden avulla säästöjä syntyy. Tällaisia ovat omat ajatukseni järkevistä säästökohteista.
Ensimmäisenä satsaisin hyvään säilörehuun. Panostamalla säilörehuun on usein mahdollista tehdä suuriakin säästöjä. Ruokinnalliselta laadultaan hyvä säilörehu maittaa lehmille hyvin ja sen avulla on mahdollista vähentää väkirehujen käyttöä ruokinnassa korvaamalla niitä säilörehulla. Tällöin syntyy säästöjä, sillä säilörehu on yleensä väkirehuja halvempaa.
Tietysti säilörehun täytyy olla myös säilönnälliseltä laadultaan hyvää, jotta lehmät syövät sitä hyvin. Lisäksi hyvälaatuinen säilörehu ei kaipaa kaverikseen yhtä vahvoja täydennysrehuja kuin heikompi säilörehu, jolloin rahaa säästyy taas. Useimmiten väkirehumäärän vähentäminen myös parantaa lehmien hyvinvointia, jolloin ruokintaperäisiä sairauksia esiintyy vähemmän.
Toisena säästäisin nuorkarjasta. En olosuhteista enkä lehmiä enempää ruokinnastakaan, mutta lähinnä siitä, ettei ylimääräisiä eläimiä kasvatettaisi. Hiehot eivät tuota mitään ennen ensimmäistä poikimistaan, mutta rahaa uppoaa niiden ruokkimiseen ja hoitoon. Tämän vuoksi pyrkisin siihen, että kasvattaisin vain tarvittavan määrän hiehoja.
Lisäksi kasvattaisin vain hiehoja, joiden tulevaisuudesta lypsylehminä olen varma. Turha käyttää rahaa sellaisen eläimen kasvattamiseen, josta ei tule lypsylehmää. En kuitenkaan kannata ei-toivottujen vasikoiden lopettamista heti syntymän jälkeen, vaan ennemminkin pyrkisin siihen, ettei ei-toivottuja vasikoita synny. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi käyttämällä lihasonnia niille lehmille, joista ei halua karjaansa jälkeläistä. Tämä vähentää myös tiineyttämisen kustannuksia, sillä lihasonniannokset ovat maitorotuisia edullisempia. Liharotuisista vasikoista saa myös välityksessä maitorotuista paremman hinnan, jolloin säästön lisäksi tulee mahdollisesti myös enemmän tuloja.
Lehmien hyvinvointiin panostamalla on myös mahdollista säästää. Sairauksien ennaltaehkäisy tulee usein halvemmaksi kuin niiden hoitaminen. Ennaltaehkäisy on monesti mahdollista tehdä omalla työllä, panostamalla eläinten olosuhteisiin. Esimerkiksi parren puhtaus ja pehmeys ehkäisevät utaretulehduksia ja kinnervaivoja.
Omaa jaksamista ja hyvinvointia ei kannata vaikeinakaan aikoina unohtaa, sillä hoitajan hyvinvointi heijastuu eläinten hyvinvointiin. Välillä tekee hyvää tuulettaa ajatuksia tilan ulkopuolella. Lisäksi muilta viljelijöiltä voi saada hyvää tietoa siitä, miten he ovat karsineet kustannuksiaan.
Annakaisa Aspila