Otin kolumnini aiheeksi tällä kertaa vasikan nimeämisen vaikeuden ja helppouden. Kumpaakin esiintyy, mutta valitettavan paljon enemmän vaikeutta.
Meillä nimetään sekä lehmä- että sonnivasikat. Pyrin nimeämään kaikki vasikat jollain tavalla emänsä mukaan, jotta ne olisi sitten helpompi tunnistaa ja muistaa sukulaisiksi pelkän nimen perusteella. Esimerkiksi Uxan tyttärellä Exällä on tyttäret Kexi, Mix ja Nixi. Tämän tavan vuoksi joutuu välillä vähän harmittelemaankin, kun jää jotain hyviä nimiä käyttämättä sopivien emien nimien puutteessa.
Sonnivasikoiden ja välitykseen lähtevien liharotuisten lehmävasikoiden nimeäminen on mielestäni paljon, paljon helpompaa kuin lehmävasikoiden. Niissä ei koe mitään paineita, helpoimmin (ja usein hauskimmin) nimi syntyy vain lisäämällä kyseisen vuoden kirjain emän nimen eteen. Esimerkiksi Ällin nimi on ollut tällä tavalla hyödynnettävissä Jällistä alkaen hienosti.
Välillä toki tulee näitäkin oikein mietittyä. Silloin lopputuloksena voi olla esimerkiksi Jihaan vasikkana Oujee tai Iltavellin vasikkana Nappulapuuro.
Toki niissä on sekin puoli, että välitykseen lähtiessään vasikat paljastavat nimensä myös uudelle tilalle, missä saatetaan edellisen omistajan aivoituksia ihmetellä. Tätä en ollut juurikaan ennen tätä kirjoitustani pohtinut, ehkä jatkossa täytyy näitäkin yrittää tarkemmin miettiä…
Omalle tilalle jäävät lehmävasikat ovat kaikkein haastavimpia nimettäviä. Itse olen kokemuksen perusteella huomannut, että hyvää lehmävasikan nimeä ei saa miettiä etukäteen, tai syntyvä vasikka on sonni tai kuollut. Näin on käynyt monesti. Myös seksatuista annoksista alkunsa saaneet voivat tällöin olla sonneja, vaikka 90 prosentin varmuudella tuloksena pitäisi olla lehmävasikka.
Parasta kuitenkin on, kun elävä lehmävasikka on saatu turvallisesti ulos, ja pääsee miettimään sille sopivaa nimeä. Tämän herkullisempaa tilannetta ei karjanomistajalla juuri ole. Koko maailma on avoinna ja kaikki on mahdollista.
Nimeä ei kuitenkaan saisi antaa liian optimistisesti. Esimerkiksi Hyvä ei välttämättä olekaan kaikilta ominaisuuksiltaan loppujen lopuksi niin hyvä. Myös englanninkielinen Incredible saattaa kääntyä itseään vastaan ja olla uskomattoman hyvän sijaan aivan toisella tavalla uskomaton. Ilomielikään ei ole aivan niin hyväntuulinen kuin voisi olettaa.
Ihmisten nimet ovat toinen asia, mitä meillä ei ole juurikaan käytetty. Tämä tosin koskee vain etunimiä. Löytyyhän meiltä esimerkiksi Valistuksesta alkunsa saanut sakki, johon kuuluvat muun muassa Alkio, Jäätteenmäki, Kurvinen ja Miataa.
Vaikeimpia ovat kuitenkin tilanteet, joissa mieluisalle vasikalle ei löydy sukuun sopivaa nimeä, tai samaan sukuun syntyy samana vuonna monta lehmävasikkaa.
Pian pitäisi päästä nimeämiseenkin taas kiinni hiljaisen kevään jälkeen, kunhan kesälle kasaantunut poikimaruuhka alkaa purkautua.
Mukavaa kesää!
toivottaa Annakaisa Aspila
