Kulunut kesä on ollut monille tiloille erittäin haasteellinen. Viljan kylvöjen myöhästyminen laajoilla alueilla sekä hitaasti kehittyvä lämpösumma ennustavat ongelmia tuleentumisessa. Sateet ovat edistäneet osaltaan nurmisatojen kasvua, mutta alkukesän kylmyys jarrutti satojen kehitystä. Nurmisadon korjuuta on haitannut poutajaksojen lyhyys.
ProAgrian kasvuennusteet ovat loppukesästä kääntyneet aikaisempaa positiivisemmaksi, mutta viljan tuleentumiskehityksessä on menetetty jo niin paljon, että vaikka loppukesän säät olisivat suotuisat, puintikosteus tulee jäämään korkeaksi ja kuivausajat pitkäksi. Osittain riittävä tuleentumisaste voi jäädä kokonaan saavuttamatta. Sadon korjuun ja säilönnän kaikki vaihtoehdot kannattaa nyt punnita.
Kotieläintiloilla tai kasvinviljelytiloilla yhteistyössä kotieläintilojen kanssa yksi vaihtoehto on korjata rehuvilja säilörehuksi jo maitotuleentumisasteella. Kuiva-ainesato on kokoviljasäilörehussa korkeampi kuin nurmen korjuun yhdellä korjuukerralla. Kokoviljasäilörehuksi korjaaminen tasaa myös työhuippuja sekä kotieläin- että viljatilalla.
– Kokoviljasäilörehu soveltuu lypsylehmille ja etenkin lihanaudoille. Kokoviljasäilörehu soveltuu erityisesti seosruokintaan, huomauttaa kehityspäällikkö Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta.
Rehuviljan säilömiseen tuoreena jyväsatona kannattaa myös varautua ja valmistautua hyvissä ajoin.
– Jyväsatoa kannattaa myös kuljettaa pidempiä matkoja korsirehuna. Tämä lisää mahdollisuuksia tilojen väliseen yhteistyöhön, mainitsee kehityspäällikkö Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.
Kasvintuotantotilojen kannattaa nyt tutkia kaikki mahdolliset yhteistyömahdollisuudet kotieläintilojen kanssa. Yhteistyö voi avata hyviä käytäntöjä myös tuleville vuosille. (Lähde: ProAgria)
Millaista rehua kokoviljasäilörehu on, ja miten se kannattaa hyödyntää nautatilalla? Lue syyskuun lopulla ilmestyvästä Nauta-lehdestä 4/2015!