Mikä on tuottavan karjan salaisuus? Omistaja, joka on tyytyväinen työssään ja käsittelee eläimiä rauhallisesti. Tuloksena ovat onnelliset lehmät, jotka lypsävät enemmän maitoa, sanovat norjalaiset tutkijat.
Norjan Eläinlääketieteellisen Instituutin tutkijat löysivät selkeän yhteyden karjanomistajan ja hänen lehmiensä käytöksen välillä.
”Jos omistaja silittää ja rapsuttaa eläimiään, kun ne käyttäytyvät tyynesti, tuloksena on positiivisen käyttäytymisen vahvistuminen”, sanoo tutkija Kristian Ellingsen.
Viljelijän levottomuus ja stressi taas aikaansaa levottomia ja stressaantuneita eläimiä. Tämä puolestaan saattaa johtaa siihen, että eläinten käsittelyssä joudutaan käyttämään enemmän voimaa.
”Tämä voi johtaa ikävään kierteeseen. Tutkimus osoittaa sen, miten tärkeää on tarkkailla hoitajan käytöstä ja sitä, millaista hoitajan ja lehmien välinen kanssakäyminen on”, toteaa Ellingsen.
Tärkeä kehon kieli
Aiemmin käyttäytymistutkimuksessa keskityttiin vain eläinten käyttäytymiseen. Ellingsen kollegoineen otti kuitenkin mukaan myös karjanomistajat, ja sisällytti tutkimusmetodiinsa sekä vasikoiden että niistä huolehtivien ihmisten käytöksen.
Muistiinpanovälineillä varustettu tutkija teki havaintoja kaikkiaan 110 lypsykarjatilalla etelä-Norjassa vuosina 2006-2008. Vasikoiden kehon kieltä tulkitsemalla hän jaotteli käytöksen eri kategorioihin: iloinen, rauhallinen, levoton, aggressiivinen, apaattinen, sosiaalinen tai jokin muu 25 eri mielentilasta.
Tutkija kysyi kaikilta karjanomistajilta samat kysymykset: Oletko päättäväinen vai epävarma? Jutteletko vasikoille? Oletko vilkas vai hiljainen? Kaikkiaan 17 erilaista käytösmallia oli mukana.
Karjanomistajille ei kerrottu etukäteen, että he ovat mukana tutkimuksessa, koska tämä olisi saattanut vaikuttaa käytökseen. Sen sijaan heidän käskettiin mitata viiden eri vasikan rinnanympärys eläinten elopainon määrittämistä varten. Kun viljelijät jälkeenpäin kuulivat, että heidän käyttäytymistään eläinten kanssa oli havainnoitu, kaikki antoivat luvan käyttää tietoja tutkimuksessa.
Neljä käytösmallia
Tutkijat uskovat, että karjanomistajat voidaan jakaa neljään ihmistyyppiin:
– Eläimiä rapsuttelevat ja silittelevät
– Kärsivälliset ja rauhalliset
– Käskevät, äkkinäiset, aggressiiviset ja äänekkäät, jotka käyttävät usein pakkokeinoja
– Epävarmat ja hermostuneet, jotka tuntevat olonsa epämiellyttäväksi eläinten seurassa
Hoitajan käsittelytapa vaikuttaa vasikoiden käytökseen. Esimerkiksi ensimmäisen ihmisryhmän eläimet olivat ystävällisiä, iloisia ja sosiaalisia. Ne viljelijät, jotka käsittelivät eläimiä tyynesti ja rauhallisesti, saivat samansuuntaisia mutta heikompia tuloksia.
Käskevien ja aggressiivisten karjanomistajien vasikat olivat hermostuneita, turhautuneita ja levottomia. Jos viljelijä oli itse hermostunut ja epävarma, hänen vasikkansa olivat apaattisia, eivät reagoineet ärsykkeisiin tai osoittivat tylsistymisen merkkejä.
Ellingsen vahvistaa, että useimmat viljelijät ovat hyviä käsittelemään eläimiä.
”Tutkimus kuitenkin paljasti joitakin negatiivisia trendejä”, hän huomauttaa.
Hyvällä kohtelulla enemmän maitoa?
Ellingsen on sitä mieltä, että meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, millä tavoin tuotantoeläinten hoitajat käyttäytyvät ja millaista hoitajien ja eläinten välinen kanssakäyminen on. Hän näkisi mielellään tämän olevan myös entistä laajempi osa maatalousalan koulutusta.
Yhä kasvava kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on tutkijan mielestä rohkaisevaa.
”Eläinten ja ihmisten välinen hyvä suhde on ensisijaisen tärkeä eläinten hyvinvoinnin kannalta. Se myös johtaa siihen, että eläimet tuntevat olonsa turvalliseksi ja ovat helppoja käsitellä. Se voi vaikuttaa myös tuotokseen”, hän sanoo.
”Stressaantuneet lehmät erittävät hormoneja, jotka alentavat tuotosta ja heikentävät hedelmällisyyttä”, hän muistuttaa.
Tutkimuksesta raportoi Science Nordic. Lue alkuperäinen juttu.