Tammikuun alussa 4DBarn järjesti webinaarin otsikolla ”Kenen pitäisi rakentaa nyt?” Arkkitehti Jouni Pitkäranta ja kotieläinagronomi Marjo Posio kävivät läpi markkinoiden nykytilannetta ja rakentajan mahdollisuuksia. Mikä on tilanne lypsykarjatilojen navettarakentamisessa nyt ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Miten kannattaa valmistautua tulevaan investointiin?
4DBarn on suomalainen yritys, joka oman kuvauksensa mukaan ”valmentaa maitoyrittäjiä ja suunnittelee lehmille koteja, tinkimättä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista.” Kansainvälinen yritys toimii 11 maassa ja projekteista neljännes suuntautuu ulkomaille.
Mitä karjatiloilla rakennetaan tällä hetkellä? Esimerkiksi vasikkatiloja, kertoo Marjo Posio.
– Nyt mietitään paljon hieho-nuorkarjapihattoja sekä umpilehmille navetoita. Vain kolmannes rakennuskohteista on tällä hetkellä uusia, kaksi kolmasosaa on erilaisia laajennuksia.
Jouni Pitkäranta kertoo, että tämänhetkinen maailmantilanne ohjaa siihen, että nyt ei tehdä isoja uusia navetoita.
– Ne, jotka rakensivat sen uuden navetan takavuosina, laajentavat nyt tai tekevät vasikkaosastoja. Myös peruskorjauksia tehdään.
Vuosina 2010-2020 rakennusalalla vietettiin melko stabiilia aikaa. Sitten iski ensi korona ja sen jälkeen sota, joka sai hinnat nousukiitoon. Pitkäranta toteaa, että hintapiikki koettiin ”joskus vuonna 2021”, siitä on nyt tultu takaisinpäin.
– Nyt tietyissä tarvikkeissa ja raaka-aineissa hintaennuste on alaspäin, puutavaran ja raudan hinnassa tämä on nähtävillä. Toisaalta esimerkiksi LVI- ja sähkötarvikkeissa hinnat nousivat maltillisemmin, ja siellä ei sitten ole nähty laskuakaan.
Tuetun rakentamisen ohjekustannuksia korjattu
Onko nyt aika rakentaa, jos omalla tilalla on odoteltu ja katseltu jo vuosi tai pari? Pitkärannan mielestä kyllä.
– Toki myös esimerkiksi lainan korot vaikuttavat päätöksiin, toisaalta sielläkin on nyt tasaantumista. Ministeriön tuetun rakentamisen ohjekustannukset on korjattu nyt oikeammalle tasolle. Eli kun nämä asiat laskee yhteen, niin kyllä nyt on hyvä kohta laittaa hanke liikkeelle.
Rakennusliikkeitä kyykkää Suomessa nurin, joka taas toisaalta tarkoittaa että työvoimaa olisi saatavilla.
– Mutta onko se maatalouteen sopivaa, se on toinen juttu. Tilannetta kannattaa kuitenkin seurata. Vanha totuus on, että silloin kannattaa rakentaa kun muut eivät rakenna. Hyödynnetään hiljaisia aikoja, Pitkäranta pohtii.
Ympäristölupaehtojen tiukentuminen voi joissakin kunnissa näkyä esimerkiksi ympäristöviranomaisten tiukkana kantana suositusmetrimääristä.
– Ne ovat aika armottomia ja aiheuttaneet monelle hankkeelle harmaita hiuksia. Siis jos esimerkiksi haluaa laajentaa, ja naapuri on lähellä. Myös AVI on tiukentanut linjaansa, suosituksia ei saisi yhtään ylittää. Metsäkatoasetuksesta tuli puheissa peikko, mutta tilanne ei ole enää niin lainkaan niin paha kuin alkuun ajateltiin, Pitkäranta toteaa.
– Alkuun tuli pommi, ettei muka saa puutakaan kaataa navetan tieltä. Vielä viime kesänä tilanne oli auki, mutta nyt asiaan on saatu selvyyttä ja järkeä. Nyt on ymmärrys siitä, että asetus olisi enemmänkin elintarviketeollisuuden vastuulla.
Webinaarissa esitettiin kuulijoille kysymys, mikä on suurin este rakentamiselle juuri omalla tilalla. Vastauksissa toistuivat usein taloudelliseen epävarmuuteen ja rahoitusvaikeuksiin liittyvät syyt. Myös monia muita syitä mainittiin, esimerkiksi naapurit, työvoiman saatavuus sekä pellon puute.
Esimerkki edullisesta ratkaisusta
Webinaarissa esiteltiin mielenkiintoinen esimerkki rakennussuunnittelusta, ”kahden robotin eco-malli”.
– Kahden robotin kokoluokan projekteja on nyt harkinnassa paljon. Lähdimme miettimään, mikä olisi minimihinta jolla tällaisen voisi toteuttaa, tinkimättä toiminnallisuudesta, Pitkäranta selvittää.
Kustannuksia on saatu alas muun muassa seuraavilla yksityiskohdilla: itse halli on kevytrakenteinen, 3-rivinen ja kapearunkoinen, siinä on visiiriruokintapöytä ja avokourut. Maitohuone sijaitsee rakennuksen sivulla.
– Kyseessä on niin sanottu nippuristikkorakenne. Näitä on tehty muutamia vuoden 2010 hujakoilla, ja tiedän ainakin yhden ihan tuoreenkin kohteen joka on tehty tällä tavoin.
Navetan yksityiskohdat:
- 1560 m2
- 108+5 partta, kuivikepohjalla 12 paikkaa
- Paloluokka P3 (eli alhaisin joka voidaan tähän kokoluokkaan toteuttaa)
- Kokonaishinta 1,1 miljoonaa e (alv 0%)
- Laitteet (robotit, kalusteet, lantakone yms.) 425 000 e (oletus että on meijerin tilasäiliö, ei sisällä apevaunua)
- Rakennus 675 000 e, eli 430 e/m2
- 8800 e/eläinpaikka
Pitkäranta pohtii, että esimerkki on ”ehkä hiukan provosoiva, tarkoituksella”.
– Aina voi miettiä, paljonko enemmän maksaa jos haluaa tehdä isomman rakennuksen, tai sisäruokintapöydällä. Mutta periaatteessa tällä hinnalla voi toteuttaa kahden robotin navetan. Tässä on vielä laajennusvaraakin.
Esimerkissä tarvitaan nuorkarjalle ja umpilehmille vielä lisäksi omat tilat, eikä laskelma sisällä myöskään lantalaa.
Esimerkki 2: Edullinen hiehopihatto
Toinen käytännön esimerkki, jota webinaarissa kurkistettiin, on edullinen hiehopihatto perinteisellä ristikkotyylillä toteutettuna. Pitkäranta kertoo kyseessä olevan todellisen projektin, joka toteutettiin tilalle.
Kylmäpihatossa on 43 syväkuivikepartta olkikuivituksella, pinta-ala 667 m2. Rehu jaetaan pihaton eteen lipan alle. Lanta lanataan traktorilla rakennuksen päässä olevaan 700 m2 katettuun lantalaan.
- Kustannus 165 000 e, josta kalusteiden osuus 25 000 e
- Lisäksi omaa työtä ja puutavaraa 30 000 e edestä, joten kokonaiskustannus 190 000 e
- Hiehopaikan hinnaksi tuli 4400 euroa, sisältäen lantalan
– Aktiivinen rakentamisaika oli noin kolme kuukautta. Rakennusliike teki pihaton tuntityönä, lisäksi käytettiin tilan omaa työtä, eli tilalta oli palkattu eläkeläinen työmaalle avuksi, Pitkäranta kertoo.
Marjo Posio mainostaa vielä, että tänä keväänä yrityksen on tarkoitus lanseerata ”4DBarn hiehopihatto light” -konsepti.
– Jos tilalla on jo itse mietitty pitkälle millainen ratkaisu olisi tavoitteena, tästä saa apua suunnitteluun vähän kevyemmällä otteella.
Investointiin valmistautuminen vie aikaa
Seuraavaksi pohditaan, mitkä asiat tilalla pitää olla tehtynä ennen rakentamispäätöstä ja paljonko pitäisi mihinkin vaiheeseen varata aikaa.
– Navettainvestointiin valmistautumisaika on noin kaksi vuotta, Pitkäranta summaa.
Liikkeelle lähdetään strategiasta. Strategia on tulevaisuuteen valmistautumista.
– Yrittäjällä on oltava visio, missä halutaan olla 15 vuoden päästä. Tämä on kivijalan tekoa itse investointiprosessille, Posio ja Pitkäranta muistuttavat.
Kun on suunnilleen mietitty tulevan investoinnin kokoluokka ja rakennuksen sijainti sekä karkea kustannus, alkaa esiselvitysvaihe. Tällöin ollaan yhteydessä pankkiin, mietitään ja selvitetään etukäteen ympäristölupa-asiat sekä esimerkiksi meijerin sopimusmäärät, rakennusten palomääräykset ja muut investointiin vaikuttavat asiat.
– Esiselvitysvaiheen periaate on, että epävirallisesti keskustellaan ja tunnustellaan, olisiko investointi edes mahdollinen. Esimerkiksi paloviranomaisten kanssa on keskusteltava tässä vaiheessa. Keskustelujen jälkeen mahdollisesti muutetaan alustavia suunnitelmia. Myös naapureiden kanssa kannattaa keskustella epävirallisesti, ennen kuin jätetään ympäristölupahakemus, Pitkäranta neuvoo.
Etenkin pankin kanssa voivat neuvottelut kestää ja vaatia työstöä. Esiselvitysvaihe siis ottaa oman aikansa, se voi kestää jopa vuodenkin. – Käytännössä menee vuosi ennen kuin päätös rakentamisesta syntyy, Marjo Posio vahvistaa.
Vasta tämän jälkeen voidaan laittaa vireille ympäristölupahakemukset ja alkaa miettimään piirustuksia. Tarvitaan toiminnallista suunnittelua, teetetään rakennuslupakuvat, sen jälkeen seuraa tukihaku.
– Tukipäätös ei välttämättä tule ensimmäisellä kierroksella. Se voi viivästyttää investointia, mutta ei estä sitä. Kannattaa valmistautua siihen, että luvan saanti voi siirtyä. Tukihakua ei siis saa jättää viime tippaan, Posio ja Pitkäranta muistuttavat.
Kilpailutukseenkin on varattava riittävästi aikaa. Esimerkiksi rakenteet, parsikalusteet ja robotit täytyy kilpailuttaa. Vasta tässä vaiheessa päästään itse asiaan, eli rakentamiseen.
Haasta käsitystäsi pihatosta
Tilan investointipolku voi olla vaikkapa seuraavanlainen: ensin rakennetaan oma rakennus umpilehmille. Sitten vasikkala. Sen jälkeen tehdään 120 lypsävän pihatto. Umpilehmien tiloista tehdään rehuvarasto ja vanha pihatto muuttuu umpilehmien halliksi. Laajennetaan vasikkalaa, ja rakennetaan 240 lypsävän pihatto. Aina mietitään seuraavaa steppiä, kun jotain tehdään.
Älä tingi toiminnallisuudesta, mutta kutista kustannuksia, Pitkäranta neuvoo. – Toiminnallisuus on operatiivista kustannussäästöä.
– Selvitä paljonko rakennus saa maksaa. Rakennuksella ei ole mitään automaattista hintalappua, vaan hintaan voi vaikuttaa. Eli ei tehdä niin, että ensin suunnitellaan ja sitten katsotaan, paljonko se maksaa. Hintaan voi aina vaikuttaa, Posio toteaa.
Omaa käsitystään pihatosta kannattaa aina haastaa, se on tärkeää.
– Millainen rakennus voi täyttää juuri sinun tavoitteesi? Vaikuttaako siihen esimerkiksi kuivikkeen saatavuus tai käytettävissä olevat panokset ja resurssit? Tiloilla on usein vahva mielikuva, millainen pihatto rakennetaan. Pitääkö sen olla samanlainen kuin naapurilla? Ei välttämättä edes haluta nähdä muita vaihtoehtoja. Tässä haluamme haastaa tuottajia, Posio ja Pitkäranta toteavat.
Juuri nyt aika siis on ehkä hieman haastava investoinnille, mutta keinoja tekemiseen kyllä löytyy. Asiantuntijoita kannattaa hyödyntää ja hankkia tietoa oman päätöksen tueksi, Posio kehottaa.
– Vieraile muilla tiloilla, hyödynnä avoimet ovet, osallistu aktiivisesti koulutuksiin. Omaan osaamiseen kannattaa investoida aina!
Teksti ja kuvat: Sanna Lohenoja
Lue lisää 4DBarnin kotisivuilta