Emotarkkailun tulokset vuodelta 2023 on jälleen julkistettu. Hereford on maamme yleisin lihakarjarotu tarkkailutulosten perusteella, sillä sekä hereford-emoja että hereford-karjoja on lukumääräisesti eniten. Kaikkiaan emotarkkailuun kuului viime vuonna 335 tilaa ja 15140 emoa.
Jos halutaan tarkastella karjaan kytkettyjen poikineiden emolehmien määriä eri roduissa tarkkailuvuoden 2023 lopussa, saadaan alla oleva taulukko. Kyseiset luvut siis kertovat, paljonko suomalaisissa tarkkailukarjoissa on eri rotuisia emoja keskimäärin.
| Rotu | Emoja, kpl |
| Hereford | 35 |
| Limousin | 34 |
| Charolais | 29 |
| Aberdeen angus | 27 |
| Simmental | 26 |
| Highland | 18 |
| Blonde d’Aquitaine | 10 |
Tarkkailusta arvokasta vertailutietoa
Emolehmätarkkailuun kuuluminen hyödyttää emotilaa monin tavoin. Karjan kehittämisen myötä karjasta tulee tuottavampi ja helppotöisempi, sillä esimerkiksi poikimiset sujuvat aiempaa paremmin. Myös eläinkaupan mahdollisuudet paranevat, kun karja kuuluu emolehmätarkkailuun ja eläimistä on saatavilla tietoa ostajille.
Myös Sulkavalla emokarjaa pitävä Kerkko Kervinen kokee saavansa tarkkailusta monia arvokkaita etuja. KK Charolais -tilalla on 50 emoa, joista suurin osa charolaisia, joukossa muutamia anguksia ja simmentaleja.
– Meillä jalostustyö on kiinnostanut aina. Heti alusta alkaen lähdimme siementämään emoja ja punnitsemaan eläimiä. Sillä tavoin saadaan arvokasta tietoa, jota voin verrata muihin emolehmätarkkailuun kuuluviin karjoihin, Kervinen summaa.
– Uudelle tilalle sanoisin, että tarkkailuun kuulumalla pääsee nopeammin kehittämään omaa eläinainestaan. Emolehmätarkkailuun kuulumalla työ on paljon helpompaa kuin mutu-pohjalta tehdyt valinnat!
Emolehmäasiantuntijan käynneillä on Kervisen mukaan iso merkitys, sillä ulkopuolinen näkökulma on hyödyllinen.
– Itselle syntyy tilasokeus, johon jalostusasiantuntija antaa ulkopuolisen, puolueettoman näkökulman. Samalla oppii itsekin paljon eläimistä, jalostuksesta ja rakenteesta.
Kervinen muistelee tilan oman emoasiantuntijan ensimmäistä tilakäyntiä.
– Mustosen Tero kun tuli meille ensimmäisen kerran vaa’an kanssa, siitä se homma lähti liikkeelle! Me saadaan käynneistä palautetta omasta työstä, ja myös ruokinnan onnistumisesta. Sen jälkeen voi taas miettiä esimerkiksi rehunteon onnistumista ja eläinvalintoja uudestaan.
Teksti: Kaisa Sirkko
Kuvat: Kaisa Sirkko ja KK Charolais
Emotarkkailun tulokset kokonaisuudessaan löydät huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2023!