Näe maailma naudan silmin

Lehmä kurkistaa aidan yli

Karjatilan arkea on mahdollista sujuvoittaa kehittämällä karjan käsittelytaitoja. Hyvän karjankäsittelyn ensimmäinen askel on ymmärtää, millainen eläin nauta on ja miten se havainnoi maailmaa ympärillään.

 

Lähtökohta nautojen käsittelylle on niiden aistimaailman ymmärtäminen. Naudan tärkeimmät aistit ovat näkö, kuulo ja haju. Nauta yhdistelee aistejaan esimerkiksi löytääkseen rehua, tunnistaakseen lajitoverin ja hahmottaakseen alueita. Ihmisen tunnistaminen tapahtuu kasvonpiirteiden, muistin ja visuaalisten vihjeiden avulla.

Saaliseläimelle näköaisti on elintärkeä, ja naudalla onkin laaja 330 asteen näkökenttä. Takana on sokea piste, johon nauta ei näe. Etäisyyksiä ja syvyyttä nauta havainnoi edestä kapealta sektorilta molemmilla silmillään. Nopeat liikkeet säikyttävät naudan helposti, koska yhdellä silmällä se havaitsee liikkeen, mutta ei sen aiheuttajaa tai etäisyyttä. Erotuskyky ja värinäkö ovat ihmistä heikompia, joten erilaiset valaistuksen ja varjojen kontrastit voivat aiheuttaa haasteita. Naudat liikkuvat mieluummin hämärästä valoisaan kuin valoisasta hämärään.

ayrshire laitumella lähikuva
Etäisyyksiä ja syvyyttä nauta havainnoi edestä kapealta sektorilta molemmilla silmillään.

Naudan näkökenttää hyödyntämällä käsittely on helpompaa. Sivulta lähestyminen on kannattavinta, sillä takaa ihminen voi laukaista pakoreaktion ja edestä lähestyminen on uhkaavaa. Hyvä käytännön vinkki on, että jos hoitaja ei näe naudan silmää, nauta ei näe hoitajaa.

Hoitaja ja emolehmä
Nautaa kannattaa lähestyä sivulta.

Naudan kuulo on hyvä ja se reagoi herkästi koviin ääniin. Epämiellyttäviä ja stressaavia ääniä ovat porttien kolina, huutaminen ja viheltäminen.

Holstein-hiehoja navetassa valppaina
Naudalla on hyvä kuulo, ja kovat äänet voivat saada sen hermostumaan.

Hajuaisti on herkkä ja merkittävä käyttäytymiselle: esimerkiksi puhdas ruoka valikoidaan hajun perusteella. Nauta välttää mielellään epämiellyttäviä hajuja. Lajitovereiden stressin naudat haistavat virtsasta ja välttelevät alueita, jotka muut kokevat stressaaviksi. Turvan herkkää tuntoaistia nauta hyödyntää asioiden tutkimiseen.

Naudan turpa lähikuvassa
Nauta välttää mielellään epämiellyttäviä hajuja.

 

Teksti: Janina Sivonen
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Kaisa Sirkko

Teksti on osa laajempaa juttua, jonka voit lukea kokonaisuudessaan huhtikuun Naudasta 2/2024.Taitava karjankäsittely -juttusarja jatkuu kesän ja syksyn Nauta-lehdissä!