Imeminen on monella tilalla valitettavan tuttu ilmiö. Se tarkoittaa ei-toivottua käytöstä, jossa vasikat imevät toistensa nisiä, korvia, napaa tai sukuelimiä sekä karsinan rakenteita. Tästä saattaa aiheutua monenlaisia ongelmia eläimille. Käytökseen ei useinkaan löydy yksiselitteistä syytä, jolloin sen ehkäisykin on vaikeaa.
Imeminen halutaan estää, koska siitä voi koitua lukuisia ongelmia. Vetimien imeminen altistaa tulevan lypsylehmän soluttamiselle ja utaretulehduksille, lisäksi utarekudos voi vaurioitua kovakouraisesta imemisestä ja tuuppimisesta. Korvien imeminen voi aiheuttaa ulkokorvantulehduksen ja navan alueen imeminen napatulehduksen.
Toisia imevän eläimen ruuansulatuselimistöön voi kertyä tavallista enemmän karvoja, joka voi aiheuttaa esimerkiksi juoksutusmahan tulehduksen, mahahaavan tai suolitukoksen.
Aikuiset toisiaan imevät eläimet aiheuttavat myös taloudellista haittaa, kun maito ei päädykään tankkiin vaan imevän eläimen juomaksi.
Nälkä on iso riski
Imemisongelman laukaisija on usein hankala selvittää, sillä imemistä saattaa esiintyä myös ns. hyvissä olosuhteissa. Usein ongelma kuitenkin juontaa juurensa epäkohdissa vasikoiden elinolosuhteissa, juotossa tai ruokinnassa.
Tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Mari Utriainen Emovet Oy:stä tunnistaa hyvin imemisongelman, ja kertoo että törmää siihen omassa asiakaskunnassaan ”aika tasaisesti”.
– Sitä en osaa sanoa, onko tämä viime aikoina lisääntynyt. Ehkä asiaan nykyisin kiinnitetään vain enemmän huomiota?
Utriainen ei osaa nimetä yhtä tiettyä asiaa, mikä eniten altistaisi ongelmalle.
– Kirjallisuudessahan toki altistavia tekijöitä luetellaan useita. Mutta nälkä on kyllä aina iso riski imemiseen, vaikka ei yleensä ainoa syy, hän toteaa.
Eläinlääkäri painottaa vasikoiden tuttijuoton ehdotonta tärkeyttä.
– Missään ei pitäisi enää vasikoita ämpäristä juottaa. Vasikan on saatava imeä. Tämä tarve on monissa tutkimuksissa jo todistettu.
Vasikan pitäisi myös saada imeä tietyn pituinen aika vuorokaudessa, joten jos se juo annoksensa nopsaan, imemisentarvetta jää vielä.
– Tuttiämpärit voi jättää karsinaan, jotta vasikat voivat imeä niitä jos haluavat.
Jos imemisongelmaa esiintyy, kannattaa myös tarkistaa ovatko tutit riittävät tiukkoja, Utriainen vinkkaa.
– Aivan vastasyntynyttä vasikkaa lukuun ottamatta tutti pitäisi olla sen verran tiukka, että vasikka joutuu oikeasti imemään saadakseen maitoa. Sama tutti ei käy kaikille.
On olemassa pari yksinkertaista ja nopeaa keinoa estää vasikoita imemästä: vasikka voidaan eristää yksittäiskarsinaan, tai asennetaan imijälle nenäläppä tai piikkirengas.
– Tämä on mielestäni kuitenkin ongelman ohittamista, sehän ei poista vasikan imemisen tarvetta, Utriainen toteaa.
Kysyn myös, voisiko jalostuksella Utriaisen mielestä olla osuutta ongelmaan, ja imevätkö liharoturisteytysvasikat herkemmin, kuten joskus väitetään?
– Jalostuksen osuudesta en osaa sanoa mitään, en kyllä oikein usko että se vaikuttaa. Liharisteytysten mahdollisesti herkemmästä imemisalttiudesta olen kyllä itsekin kuullut.
Jotkut tuottajat ovat sitä mieltä, että imeminen on kasvava ongelma. Liharotuprosentti on monissa lypsykarjoissa noussut huomattavasti viimeisten vuosien aikana, ja risteytysvasikoita siis on entistä enemmän. Ehkä tämä vaikuttaa asiaan? Ainakin mielenkiintoinen pohdittava näkökanta, toteaa eläinlääkäri.
Luomutuotannossa ja emokarjoissa Utriainen ei ole imemisongelmaan törmännyt. – Emokarjoissa imemistä ei taida esiintyä lainkaan, ja olisihan se vähän outoa, kun vasikoilla on se oma emä imettävänä koko ajan.
Viisi konstia tarvikevalmistajilta
Imemisongelman taklaaminen voi olla myös varusteurheilua. Tarvikevalmistajilta löytyy imemisen ehkäisyyn useita suosituksia:
- Jätä tuttisangot karsinaan vähintään 10-15 minuutiksi juoton jälkeen.
- Hidasta tutin virtausta, jotta vasikka imee kauemmin. Päivittäinen imemisaika tulisi olla 30-45 minuuttia. Markkinoilla on myös tutteja, joiden virtausta voi säätää.
- Tutin pitää osoittaa alaviistoon, jolloin imemisasento on mahdollisimman luonnollinen.
- Ehkäise kilpailu: tarjoa vähintään yksi tutti per vasikka. Asenna juottoautomaatteihin takaportit.
- Tarjoa juoton lopuksi karkearehua. Kun tarjolla on tuoretta rehua, vasikat syövät sitä sen sijaan että alkaisivat imeä toisiaan tai karsinarakenteita.
Teksti: Sanna Lohenoja
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Minna Rintamäki
Lokakuun Nauta-lehdestä 4/2023 löydät lisää asiaa imemisestä, mm. imemisongelman kanssa painivan karjanomistajan mietteitä, sekä erilaisia tutkimustuloksia aiheesta.