Ayrshiren tulevaisuus askarruttaa

Ayrshirelehmien määrä on vähentynyt voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla, samalla holstein on kasvattanut suosiotaan. Tilastojen valossa ja keskimäärin holsteinit kiistämättä lypsävät enemmän, toisaalta ayrshire tuottaa enemmän kuiva-ainetta ja on terveempi. Mutta riittävätkö nämä vahvuudet kompensoimaan pienemmän tuotoksen?

 

Ayrshiresta tuli Suomen yleisin lypsykarjarotu 1900-luvun puolivälissä ja se oli pitkään ylivoimaisesti yleisin lypsyrotu Suomessa. Suomen ayrshirepopulaatio on maailman suurimpia ja rodun säilyttäminen maassamme on tärkeää. Muita maailmanlaajuisesti merkittäviä rodun populaatioita on mm. Brittein saarilla, Venäjällä, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lisäksi meidän ayrshirekantakirjaamme hyväksyttäviä rotuja löytyy Ruotsista (SRB), Norjasta (NRF) ja tietyin rajauksin Tanskasta (RDM) ja Saksasta (Angler).

Suomen ayrshire on 2000-luvulta lähtien muodostanut yhdessä Ruotsin SRB:n ja Tanskan RDM:n kanssa ns. RDC-jalostuspopulaation (RDC = red dairy cattle). VikingGenetics jalostaa nykyisin punaisia rotuja yhteisellä jalostusohjelmalla nimeltä VikingRed.

Ayrshiren suosio hiipuu, miksi?

Ayrshirelehmien määrä Suomessa on vähentynyt 1980-luvulta lähtien samalla kun holstein on kasvattanut suosiotaan. Käännekohta rotusuhteissa koettiin vuonna 2018, jolloin ensimmäistä kertaa holsteinin osuus (50 %) tuotosseurantalehmistä ylitti ayrshiren osuuden (49 %). Vuonna 2020 suhdeluvut olivat jo 54-44 holsteinin hyväksi. Loppuosa lehmistä on muita lypsyrotuja ja risteytyksiä.

Mikä juuri viimeisissä viidessä vuodessa on kääntänyt kelkkaa näin voimakkaasti? Onko se maidontuotannon rakennemuutos, eli suosiiko karjakoon kasvu holsteinia? Holstein mielletään ehkä rakenteeltaan ja kooltaan tasaisemmaksi porukaksi kuin ayrshire. Myös jalostuksen ja sonnitarjonnan roolia voidaan miettiä. Koetaanko, että isoon karjaan ja robotille sopivaa punaista eläinainesta on vähemmän tarjolla? Ayrshiren sonnivalikoimassa kilpailukykyistä tuontitarjontaa on hyvin niukasti jos ollenkaan, joten olemme oman onnemme nojassa tässä.

Ja lopuksi mielikuvat: onko holsteinilla vain yksinkertaisesti parempi markkinakoneisto? Navetta-, robotti- tai mikä tahansa karjanhoitoon liittyvä laitemainos on yleensä kuvitettu holsteinilla, ainakin mikäli valmistaja tulee Pohjoismaiden ulkopuolelta. Kansainvälinen lehmämaailma on mustavalkoinen.

Monimuotoisuuden kannalta olisi hyvä, että maailmassa olisi useampi kilpailukykyinen lypsyrotu.

Mitkä ovat ayrshiren valtit?

Miksi ayrshiren ja muiden punaisten rotujen asemasta sitten tulisi olla huolissaan? Kestävyyden ja monimuotoisuuden näkökulmasta olisi ehkä hyvä, että tarjolla olisi useampi elinvoimainen ja kilpailukykyinen lypsyrotu. Jos kaikki maailman navetat pian ovat täynnä mustavalkoisia lehmiä, ollaan kovin ohuella pohjalla. Jo pelkästään holsteinin alati kasvava sukusiitosaste saattaa herättää huolta rodun – ja samalla koko maidontuotannon – tulevaisuudesta.

Karjanomistaja on kuitenkin yrittäjä, jonka pitää elää yrityksensä tuotolla. Siitä näkökulmasta on hyvin ymmärrettävää valita omaan navettaansa mahdollisimman paljon maitoa lypsäviä lehmiä.

Ayrshirella on toki myös etuja puolellaan. Rotu on terveystarkkailun tilastojen perusteella holsteinia terveempi ja kestävämpi. Lisäksi se tiinehtyy hyvin ja poikimiset ovat helpot. Terveiden ja pitkäikäisten lehmien myötä tuotantokustannukset alenevat ja yrittäjälle jää enemmän aikaa keskittyä liiketoimintansa optimointiin.

Ayrshiren maidon korkeammat pitoisuudet tuovat myös taloudellista etua holsteiniin. Meijereiden maidonhinnoittelu on entistä voimakkaammin siirtynyt suosimaan korkeita pitoisuuksia, joten pitoisuuksilla on tulevaisuudessa isompi merkitys tilan tulokseen.

Ayrshiret ovat hyviä laiduntajia ja ne soveltuvat hyvin erilaisiin tuotantojärjestelmiin. Lehmät ovat sopeutuvaisia, eivätkä niin herkkiä olosuhdemuutoksille kuin holsteinit. Lehmien pienemmästä koosta seuraa alhaisemmat metaanipäästöt, eli maidontuotanto on ilmastoystävällisempää.

Ayrshiren valtteja ovat terveys ja elinvoimaisuus.

Eri rotujen taloudellisuutta on tutkittu

Tanskalaisen tutkimusorganisaation SEGESin vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin vuosina 2010-2012 syntyneitä tanskalaisia holstein-, punaisen rodun- (RDM) ja jerseylehmiä ja niiden taloudellisuutta. Tutkimuksessa hyödynnettiin NTM:n taloudellisia painokertoimia, joiden avulla voitiin laskea keskimääräiset euroarvot eri rotujen lehmille.

Tutkimuksessa vertailtiin vain yhtä rotua sisältäviä tai useamman rodun karjoja. Vertailtavat karjat olivat keskenään samaa kokoluokkaa. Erilaisia analyyseja tehtiin useamman vuoden ajan, jotta tuloksista saatiin mahdollisimman luotettavia.

Vain yhtä rotua sisältävissä karjoissa holsteinin maitotuotos ja rakenne olivat parempia verrattuna RDM:n ja jerseyhin. Toisaalta kahden viimeksi mainitun rodun lehmillä oli vähemmän terveysongelmia, helpommat poikimiset ja parempi hedelmällisyys, jotka kompensoivat alhaisemman maitotuotoksen taloudellista vaikutusta. Loppupäätelmänä oli, että rotujen välillä ei ollut taloudellista eroa.

Sekakarjoissa, eli sekä RDM- että holsteinlehmiä sisältävissä karjoissa holsteinit lypsivät enemmän maitoa, mutta jälleen punaisilla lehmillä oli vähemmän utaretulehduksia ja parempi hedelmällisyys. Taaskaan rotujen välille ei saatu taloudellista eroa.

Ayrshire toimii mainiosti luomutuotannossa.

Luomukarjoja tarkasteltiin erikseen, ja niissä maitotuotoksen ero holsteinin hyväksi oli pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Lehmien terveysongelmat aiheuttavat luomutuotannossa enemmän tappiota, joten niistä aiheutuvat kulut olivat huomattavasti alhaisemmat RDM:llä ja jerseylla verrattuna holsteiniin. Myös erot hedelmällisyydessä koituivat luomussa voimakkaammin RDM:n ja jerseyn hyväksi. Niinpä tutkimuksessa tultiin tulokseen, että RDM ja jersey ovat holsteiniin verrattuna hieman taloudellisempia rotuja luomutuotannossa.

Kun siis katsotaan maidontuotannon kokonaisuutta ja lasketaan tuottojen lisäksi mukaan kaikki kulut, saattaa viivan alle jäävä summa muodostua toisenlaiseksi kuin äkkikatsomalta luulisi. Tämä toki pätee aina, olipa kyseessä minkä rotuinen lehmä hyvänsä. Esimerkiksi paremman utareterveyden myötä meijeriin menevän maitomäärän kasvu voi yllättää, puhumattakaan siitä, miten paljon terveys ja parempi hedelmällisyys säästävät työtunteja. Kun meijeriin saadaan isompi osuus maidosta, tuotanto on myös ilmastoystävällisempää. Tässä kenties piilee punaisten rotujen markkinarako tulevaisuudessa.

Teksti: Merja Valkonen, Pirkko Tauren, Terhi Vahlsten ja Sanna Lohenoja
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Elli Nummi

Lue aiheesta lisää huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2021!

Lähteet:

  • Merja Valkonen: Suomalaisen ayrshiren vahvuudet. Yritysneuvojan ammattitutkinnon lopputyö, 2021.
  • Ruth Bønløkke Davis (SEGES), Lisa Hein (SEGES): Danish dairy breeds are economically equivalent (2018)
  • Terveystarkkailun ja maidontuotannon tuotosseurannan tulokset 2020